Tammikuun prosentit

Tänä vuonna kokeilen uutta tapaa laskea menoja tavoiteprosenttiosuuksien mukaan. 

Tässä olisi tulos tammikuun osalta.

Kokonaisuudessaan todella hyvä kuukausi. Koiramenot oli ainoa kategoria joka meni yli hoitomaksujen takia. Mietinkin, että voisin koirakategorian prosenttitavoitetta vähän nostaa.

Loput rahat meni kategorioiden minipuskureihin, eli esim. ruokapuskuriin meni 75e, oma raha -puskuriin 143 e jne. Sieltä niitä sitten otan jos jonain kuukautena tulee tarvis.

Huomaa kyllä kuinka helppo on pysyä budjetissa kun ei tee mitään. Olen joko kotona tai töissä. Kaupassakin tulee käytyä niin harvoin kuin mahdollista, mikä näkyy mukavasti myös ruokabudjetissa.

Ensi kuussa pitäisi olla hieman enemmän menoja, sillä olen viikon lomalla. Mutta toisaalta, näillä näkymin kaikki suunnitelmat sille viikolle peruuntuvat, joten voi olla että samalla menokuurilla mennään helmikuukin. Saa nähdä.

Onko muilla menot karsiutuneet huomattavasti koronan myötä?

-Neiti Nuukailija

Rahasyöpöt II Ruoka ja Ravintola

Kuten viime postauksessa kerroin, aion käydä alkuvuoden menot läpi kategorioittain ja tehdä niistä koosteen tänne blogin puolelle.

Tänään vuorossa ruoka- ja ravintolamenot. Ruokasummissa on kuitenkin satunnaisia hygienia- ja taloustarvikkeita kuten pesuaineita yms, koska jos olen niitä ostanut ruokakaupasta elintarvikkeiden ohessa en ole niitä eritellyt.

Ruokamenot:

tammi   131,98€
helmi   189,85€
maalis   181,38€
huhti   256,4€
touko   280,87€
kesä   210,37€
heinä   230,49€
elo   225,54€
syys   264,39

yhteensä ruokaan on mennyt rahaa 1971.27€, joka on 8,8% vastaavan ajan nettotuloista.

Ravintolamenot:

tammi   94,3€
helmi   100€
maalis   73,9€
huhti   84,6€
touko   61,8€
kesä   61,05€
heinä   73,15€
elo   47,7€
syys   34,35€

Ravintolamenot ovat olleet yhteensä 630,85€ joka on 2,8% nettotuloista.
Yllätyin ehkä siitä kuinka paljon olen Suomessa käyttänyt ravintoloihin. Reissujen ruokamenot eivät ole näissä numeroissa, sillä ne menee erillisestä matkakassasta.

Huomaan että ruokamenoissa on aika isojakin eroja. Tammikuussa olin viikon reissussa ja loppukuu meni näköjään kaapinpohjia tyhjennellessä. Koen, että itselleni realistinen ruokabudjetti kuukaudessa on 180-230€ ja mielessäni pyrin usein pysymään max 200€. Kuten näkyy tämä ei ole usein toteutunut :D Suurempikulutteisina kuukausina olen käynyt kaupassa myös useammin, milloin toki rahaa menee enemmän kun sieltä jotain ylimääräistä tulee aina napattua mukaan.

Jonkin verran noihin kuukausiin on mahtunut "arjen hemmottelua" eli tuoreiden mansikoiden ostoa ja satunnasesti valmisruokia. Hedelmiä ja tuoreita vihanneksia ostan myös paljon, mikä toki näkyy hinnoissa. Mango on esim ihan lempparia ja aika harvoin tarjouksessa. Avokadot on myös herkkua.
Perusruoka-aineet on kuitenkin suht edullisia, kuten pasta, peruna ja kanafileet tai filesuikaleet.

Täytyy myöntää että ruokaostoksilla en ns pihistele kauheasti. Jos tekee mieli lohta niin ostan lohta. Pastaksikin valikoituu usein tuorepasta vaikka se on arvokkaampaa. Tietyt "kalliimmat" asiat ovat myös itselleni hinnan väärtejä, kuten Keso-raejuusto joka on paaaljon parempaa kuin rainbown tai lidlin edullisemmat raejuustot. Pienistä puroista jne.

Nyt olisi mielenkiintoista tietää elääkö joku nelihenkinen perhe samalla budjetilla kun minä? :D Kuinka paljon teidän mielestä olisi sopiva määrä ruokamenoihin per aikuinen henkilö?

-Neiti Nuukailija

Elämäni velat

Tutkailin tuossa omaa velkatilannetta ja maksusuunnitelmaa. Koska kaikki näyttää nyt hyvältä ajattelin tehdä pienen katsatstuksen menneisyyteen ja listata kaikki elämäni aikana otetut lainat.

Ensimmäinen lainani oli opintolaina jota nostin ensimmäisen kerran 11.7.2012. Nostin opintolainaa tasan kaksi kertaa opintojeni aikana ja molemmilla kerroilla nostin 1500€. Ensimäinen oli ulkomaanvaihtoa varten "hätävarakassa" joka menikin kyllä osittain tuolla ulkomaan matkalla... mutta ei niinkään hätätilanteissa. Iso osa jäi kuitenkin jäljelle ja katosi tililtä hitaasti mutta varmasti.
Toisen kerran nostin opintolainaa muistaakseni loppuvuodesta 2013 ja se meni elämiseen. Otin sen muistaakseni siksi kun olin maksanut vuokran ja laskut ja tilin saldo kauhistutti sen verran että oli pakko ottaa lainaa. Jos olisin hallinnut talouttani opintojeni aikana en olisi joutunut tuohon tilanteeseen.

Yhteensä opintolainaa otin 3000€ ja korkoihin ja kuluihin meni neljän passiivisen vuoden aikana 71,14€. Eli kun otin syyskuussa pankkiin yhteyden ja aloitin lainan takaisinmaksun oli lainan pääoma 3071,14€. Sovimme tasaerämaksusta ja laina tällä hetkellä pienenee 75€/kk ja tämän päälle maksan 2-3€ korkoja.

Olen lainaillut perheeltäni ajan mittaan ehkä 5-10 kertaa 20-200€ summia. Nämä olen maksanut aina heti seuraavasta tilistä takaisin, joten en laske näitä nyt varsinaisiksi "lainoiksi". Mutta veljeltäni jouduin lainaamaan vuonna 2014 auton ostoon 1000€ kun olin juuri valmistunut ja tarvitsin auton töihin matkustamista varten. Vuonna 2015 lainasin veljeltäni toiset 1000€ asunnon takuuvuokraa varten. Maksoin nämä maksut osissa ja sain ne lopulta maksettua lokakuussa 2016. Veljeni oli siis reilu ja antoi minun maksaa summat omaan tahtiin joten välillä oli kuukausia että en maksanut, joinakin kuukausina maksoin 500€ toisina 100€.

Sitten vuoden 2015 kesällä ostin puhelimen osamaksulla. Jos oikein muistan puhelimen kokonaishinta oli 560€ jota maksoin 20€/kk. Tästä lainasta oli jäljellä 160€ marraskuussa 2016 ja se oli ensimmäinen velka jonka sain sulatettua talouden eheyttämiskamppanjan jälkeen.

Seuraava osamaksuostokseni oli maaliskuussa 2016 jolloin ostin tietokoneeni. Tietokoneella oli hintaa 1698,48€.  Tätä olen maksanut nyt yli vuoden 70,77€/kk ja tavoitteena olisi saada se maksettua elokuussa pois. Ja todellakin tiedän kuinka tyhmä tämä ostos minulle oli tuossa tilanteessa ja olenkin itseasiassa harkinnut että myisin tämän vielä kun tässä on arvoa jäljellä ja ostaisin tilalle jotain muuta. Saa nähdä, sillä todella tykkään tästä tietokoneesta.

Sitten onkin vuorossa viimeinen lainani: autorahoituslaina. Ostin uuden auton 23.5.2016. Päivää ennen juttelin isäni kanssa että haluaisin auton jossa koirani olisi helppo olla ja siirtyä paikasta toiseen. Isäni toiminnan miehenä alkoi heti katsomaan netistä autoja ja löysin sieltä nopeasti mieleisen. Seuraavana päivänä ajoimme autoliikkeeseen ja ilman käsirahaa (tilillä taisi olla tuolloin vain pari sataa euroa ja palkka oli tulossa vasta parin viikon päästä) ostin auton santanderin autorahoituksella. Auto maksoi 4000€ ja siihen rahoituksen aloitusmaksu 189 ja kokonaissumma lainalle oli 4189€.

Tämä tekisi yhteensä:

1. 3071,14€
2. 2000€
3. 560€
4. 1698,48€
5. 4189€

yht. 11 518,62€

Järkyttävä summa, kun ottaa huomioon että olen 24-vuotias vasta ja yksinasuva työssäkäyvä ihminen.

Onneksi tästä taakasta on jäljellä enää alle puolet.

-Neiti Nuukailija

edit. puhelin oli jäänyt pois kokonaisluvusta

Velkapäivitys 4/2017

Nyt luvassa katsastus tämän hetkiseen velkatilanteeseen.

Tavoitteena on siis olla velaton kun vuosi 2017 päättyy. Vuoden 2017 alussa minulla oli velkaa 7286,29€, eli kuukausittain mun pitäisi saada velkaa maksettua tai säästettyä velkasäästöihin (jotta voin maksaa esim auton loppuun kerralla) 607,19€/kk plus korot.

Ennen huhtikuuta olin kuukausittaista tavoitetta edellä. Olin maksanut velkoja kolmessa kuukaudessa 1141€ ja velkasäästössä oli 1116€.

Tämän hetkinen velkatilanne näyttää tältä:

                    velka nyt    (velka vuoden alussa)   erotus

tietokone      707,7             (990,78)           -283,08
auto              1841,46         (3524,37)         -1682,91
opintolaina   2471,14         (2771,14)         -300

yht.               5020,3           (7286,29)         -2265,99

Maksoin huhtikuussa 1000€ autoerän kertyneillä velkasäästöillä. Huhtikuussa velkasäästöihin menee n. 300€ eli tämän kuun jälkeen olen maksanut velkoja alkuvuodesta 2265,99€ ja velkasäästöissä on 416€. Tämä tarkoittaa sitä, että olen edelleen hieman edellä maksusuunnitelmaa :)

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, olen velaton marraskuussa 2017! :) Auton saan maksettua loppuun vihdoin ja viimein toukokuun lopussa/ kesäkuun alussa. Toukokuun palkkapäivän jälkeen kuitenkin.

Jee, velkaa pian jäljellä enää alle 5k! Tai oikeastaan kun saan auton maksettua alkaakin summa jo toivottavasti kolmosella.

-Neiti Nuukailija

Maaliskuun 2017 kooste

Tässäpä olisi maaliskuun synninpäästö aka budjetin toteutuminen:

                Budjetti   (toteuma)    erotus

tulot:

palkka       2129,47   (2129,47)      0
laskutili     115             (85)          -30
sivutulo     500          (453,54)     -46,46    (lisätyö & kirppispöytä)

yht.           2744,47    (2668,01)   -76,46


menot:

vuokra       339          (399)            0
autoerä     135,49    (135,49)         0
puhelin     19,19       (19,19)          0
netti          10              (10)             0
bensa        180         (174,79)     +5,21      (bensa & huhtikuun bussimatkat)
lainaerät   221,54     (221,54)        0
ruoka        200         (191,63)     +8,37
häsä          50           (34,83)      +15,17     (siivous- ja hygieniatarvikkeita)
ravintola   0             (8,62)         -8,62       (lankesin!)
oma raha  60            (78,7)        -18,7        (hiusvärit, kosmetiikkaa jne.)
koira         260         (196,8)      +63,2       (terveystutkimus)
x               120           (120)           0

yht.          1595,22  (1530,59)   +64,63

säästöt:

puskuri           59,46       (59,46)         0         (helmikuussa lainattua)
velkasäästöt   744,79       (850)      +105,21         !!!!!
ASP                50             (50)            0
laskutilille      100           (100)          0
koirasäästö     50             (50)            0
joulusäästö     20             (20)            0

menot
/säästöt yht.    2619,47    (2660,05)    +40,58

Kaikenkaikkiaan siis oikein hyvä kuukausi. Velkasäästöön sain 744€ ja muihin säästöihin n. 280€! Eli oikein oiva summa :) Suurin tekijä tässä oli kyllä nuo lisätulot joita sain sivutyöstä reilu 360€ ja kirpparipöydästä 91€ !

Olen tyytyväinen.

-Neiti Nuukailija

Velkapäivitys 3/2017

Hitaasti mutta varmasti saan hivutettua velkojani alas.

Tavoitteena on siis olla velaton vuoden 2017 loppuun mennessä. Kun vuosi -17 starttasi, oli minulla velkaa 7286,29€, eli kuukausittain mun pitäisi saada velkaa maksettua tai säästettyä velkasäästöihin (jotta voin maksaa esim auton loppuun kerralla) 607,19€/kk plus korot.

Tilanne nyt:

   velkaa nyt (velkaa vuoden alussa) ja erotus

puhelin            0                 (0)               +-0
tietokone      778,47        (990,78)         -212,31
auto              2820,29     (3524,37)       -704,08
opintolaina   2546,14     (2771,14)       -225

yhteensä       6144,9€      (7286,29€)    -1141,39€

Aloitin velanmaksuprosessin lokakuussa -16. Silloin minulla oli velkaa 7983,76€ eli kokonaisuudessaan olen saanut lokakuusta maksettua velkaa -1838,86€. Jee!

Velkasäästöissä oli tammikuulta 266,04€. Helmikuulta en saanut yhtään säästöön, ja nyt maaliskuulta saan n. 850€ velkasäästöön. Eli olen maksusuunnitelman mukaan aikataulussa ja vähän edelläkin! Jee!

Autolaina minun pitäisi saada maksettua toukokuussa tai viimeistään kesäkuun alussa. Siitä olen eniten innoissani sillä saan vihdoin auton omistukseen ja siitä ei tarvitse enää maksaa palvelumaksuja tai korkoa taikka täyskaskoa. Muilla lainoilla ei ole oikeastaan mikään kiire, mutta haluan maksaa ne pois nyt mahdollisimman nopeasti niin ei tarvitse enää miettiä mitään osamaksujen maksua.

Palataan pian huhtikuun budjetin kanssa :)

-Neiti Nuukailija

Yhteisasuminen aikuisena

Kämppäkaveri, kämppis, yhteisasuminen, soluasunto, opiskelut, opiskelija-elämä, opintotuki, asumislisä.

Tällainen on ainakin minun ensimmäinen ajatusketju kun kuulen sanan "kämppis". Ensimmäisenä ei ainakaan tule mieleen 24-vuotias työelämässä jo useamman vuoden ollut aikuinen ihminen joka on vapaaehtoisesti valinnut kämppiselämän. Sellainen minä kuitenkin olen.

Minulla oli 3½ vuoden opiskeluiden ajasta kolmena vuotena kämppis. Opiskeluiden aikana vuokrani keskiarvo oli 270€/kk. Valmistuin, muutin töiden perässä uudelle paikkakunnalle ja maksoin itseni kipeäksi (520€/kk) huonokuntoisesta yksiöstä jossa en viihtynyt lainkaan. Hanke jolle työskentelin päättyi ja vaihdoin työn perässä paikkakuntaa jossa asumisen hinta oli alhainen. Valitsin kuitenkin koiraa ja itseäni ajatellen siistin rivarikaksion joten asumismenot pysyi samoissa summissa kuin aikaisemminkin. Nyt tosin tuota summaa oli mukavampi maksaa kun rahoilleen sai ns. vastiketta kun esimerkiksi suihkussa käyminen ei tuottanut aina harmaita hiuksia ja inho-reaktiota.

Viime vuoden lopulla edessä oli taas muutto työn perässä ja hyvän ystäväni kanssa jutellessa avautui mahdollisuus yhteisasumiseen. Etsimme molemmat vuokra-asuntoa samalta paikkakunnalta ja kauhistelimme hintoja ja asuntojen (varsinkin yksiöiden) nuhjuisuutta. Kuka oikeasti käyttää enää istumakylpyammetta? Kaksiot olivat taas heti mukavampia ja toki tilavampia, mutta hinnat heti nousivat 100-300 € yksiöiden hintoihin verrattuna, riippuen asunnon sijainnista. Kumpikaan meistä ei ollut halukas maksamaan yksin asuessa sellaisia summia kun yksiöidenkin hinnat kirpaisivat. Tästä lähti ajatustyö yhteisasumisen mahdollisuuteen. Löysimme kaksiota ja kolmioita jotka olisivat sopineet yhteisasumiseen ja lopulta päädyimme tilavaan kaksioon jossa molemmilla on kätevän pohjaratkaisun myötä omat huoneet ja keittiön ja eteisen myötä meillä on myös yhteistä tilaa jossa voi oleskella.

Listaihmisenä tein listaa puolesta ja vastaan. Koin kuitenkin että tähän elämäntilanteeseen yhteisasuminen ystäväni kanssa oli mielekästä ja hyödyllistä. Nyt muutaman kuukauden elettyäni taas "kämppiselämää" voin sanoa että olen erittäin tyytyväinen ratkaisuun ja tämä ratkaisu taisi olla paras minkä tässä elämäntilanteessa pystyi tekemään.

Yhteisasumisen hyödyt ja haitat minulle:

+ Edullisuus. Asun kolme vuotta sitten rempatussa kivassa ja tilavassa kaksiossa hyvällä sijainnilla ja maksan siitä vain 314€/kk (plus vesi, sähkö ja autopaikka). Koska elämiseen menee vähemmän rahaa jää enemmän velan maksuun ja säästöihin.

+ Koiranhoito. Minulla on koira, ja onnekseni kämppikseni tykkää koirastani ja olemme tehneet eräänlaisen diilin koiranhoidon suhteen. Ystäväni on siis opintojen loppupuolella oleva opiskelija, joten hän on paljon kotona arkisin ja hän tykkää olla koiran kanssa ja käyttää sitä lenkillä silloin kun minä olen töissä. Tämä on itselleni lievästi eroahdistuneen koirani kanssa helpotus niin henkisesti kuin käytännössäkin: teen tällä hetkellä paljon sivutöitä ja en voisi ylimääräisiä töitä ottaa jos en tietäisi että koiran kanssa on joku ja hän pääsee lenkille ja puistoon ilman että minä olen kotona.

+ Väliaikaisuus. Sitouduimme yhteisasumiseen täksi vuodeksi. Olen määräaikaisessa työssä ja työsuhteeni päättyy tämän vuoden loppuun ja samalla päättyy vuokrasopimus. Katsomme loppuvuodesta miten jatkamme vai jatkammeko ollenkaan. Riippuen toki mistä saan työpaikan ja tarvitseeko sen takia muuttaa.

+/- Seura. Olen introvertti ja kaipaan paljon omaa tilaa ja aikaa. Onnekseni kämppikseni on samankaltainen tässä suhteessa ja osaamme antaa toisillemme tarvittaessa tilaa. Mutta toisaalta pitkään yksin asuneena olen nauttinut siitä että minulla on rakas ystävä jakamassa tilaa ja elämää niin että tarvittaessa voimme ex-tempore lähteä yhdessä ruokakauppaan, lenkille tai tilata vaikka pitsa.

- Yksityisyys/kotirauha. Oma koti ei ole vain minun koti. Onneksi olemme molemmat tosiaan aika introverttejä ja toistaiseksi kämppikseni ei ole tuonut paljoa vieraita kotiin. Tämä on kuitenkin yksi mahdollisuus ja jos toisella on vieraita niin oma kotirauha ja yksityisyys "häiriintyy". Pystyn elämän tämän kanssa ja kämppiksenikin huomioi hyvin esim. sen jos tulen yövuorosta ja antaa minulle nukkumarauhan päivällä.

Kaiken kaikkiaan siis oikein hyvä kokemus! Ja ennen kaikkea taloudellisesti tämä oli järkevä ratkaisu. Yksiöt joita katsoin vaihteli välillä 430-500€/kk. Tämän lisäksi olisin joutunut ajamaan ja kuluttamaan bensaa paljon enemmän vieden koiran hoitoon pitkien vuorojen ajaksi. Unohtamatta sivutyötulojen menetystä. Kuukaudessa säästän n. 200-300€ plus sivutyön tuomien lisätulojen menetys, eli ihan mittavat on säästöt vuositasolla.

Tunnetteko te ketään aikuista joka olisi valinnut yhteisasumisen vaikka siihen ei olisi ns. taloudellista pakotetta? Suomessahan tämä saatta olla aika harvinaista, mutta ei tarvitse kovinkaan kauas mennä maailmalla niin yhteisasuminen on jo aika yleistä.

-Neiti Nuukailija

Blogging made me do it

Tänään aion listata asioita joita olen oppinut ja muuttanut taloudenhallintaan liittyen blogin perustamisen jälkeen joko suoraan tai välillisesti blogin vaikutuksesta.

-Laskutilin avaaminen

Kirjoitin aikaisemmin sinking fundeista joiden ideana on säästää tulevaisuudessa tulevat tiedetyt suuremmat menoerät pienissä erissä etukäteen. Esimerkiksi 300€ ajoneuvoveron voi maksaa kerran vuodessa niin että laittaa joka kuukausi 25€ sitä varten säästöön ja kun lasku tulee, voi sen maksaa jo säästetyillä rahoilla ilman että maksukuukauden talous horjuu suuremman laskun takia.

Alunperin olin ajatellut että teen hienot kirjekuoret joihin sitten joka kuukausi nostan käteistä ja lopulta minulla olisikin monta kirjekuorta täynnä riihikuivaa käteistä. Tuon postauksen kommenteissa minua kuitenkin heräteltiin siihen tosiasiaan että käteinen on todella epäkäytännöllistä monissa asioissa. Esimerkiksi laskujen maksamisessa. Niimpä tätä hetken aikaa pohdittuani päätin avata minulle suositellun erillisen tilin laskuille joka on osoittautunut todella käteväksi.

Tarkoituksena on laittaa joka kuukausi 100€ laskutilille jolta maksan kaskon, liikennevakuutuksen, ajoneuvoveron, sähkölaskut sekä kotivakuutuksen. Meinaan osan sinking fundeista pitää käteisenä vaikka olen niitäkin karsinut jotta pääsen tavoitteeseeni eli täydelliseen velattomuuteen vuoden 2017 aikana.

-Säästöprosentin laskeminen

Muita blogeja seuraamalla tutustuin minulle uuteen käsitteeseen: säästöprosenttiin. Tämä tarkoittaa että nettotuloista lasketaan säästöön saadun määrän prosenttiosuus. Ei toisaalta mikään ihme että käsite on minulle uusi kun eihän minulla ole ennen jäänyt mitään säästöön joten mitään prosenttiosuuksia ei ole kyllä tarvinnut miettiäkään. Olen asettanut tämänkin suhteen  tavoitteen itselleni vuodeksi 2017. Saa nähdä miten onnistun.

-Budjetissa pysyminen

Vaikka kukaan tätä blogia lukeva tuskin tulisi minulle mitään huutelemaan vaikka en noudattaisi budjettiani, on minulla silti tunne siitä että en voi olla ihan holtiton rahojeni kanssa sillä joudun niistä sitten tilille täällä blogin puolella. Toistaiseksi tämä on onnistunut suht hyvin. Ja tosiaan, minähän kerron kaikki tuloni ja menoni eli raakaa ja rehellistä menoa vielä luvassa. Eli jos ja kun kömmäyksiä tulee on ne kaikkien nähtävillä täällä blogissakin.

-Ammattijärjestöstä eroaminen

Pohdin ehkä muutaman viikon mitä teen ammattijärjestön ja sen maksujen kanssa. Minulla olisi mennyt n.35 euroa joka kuukaudelta ammattijärjestölle ja maksu neljä kertaa vuodessa. Yhteensä siis reilu 400 euroa olisi tuohon mennyt. Kommenteissa sain kannustusta puolesta vastaan ja lopulta päädyin työttömyyskassan jäseneksi, sillä se oli oikeastaan ainut mitä liitolta ehkä hainkin. En usko että muita palveluita järjestöltä tulen tarvitsemaan.

-Sijoitusmaailmaan tutustuminen

Olen muiden sijoitusblogeja lukiessani saanut vahvistuksen sille ajatukselle joka minulla kyti ihan pienenä ennen blogin aloitusta: nimittäin sijoittamisen merkitys taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa. En tiedä mikä ihmeellinen lottovoitto ratkaisu mulla oli aikaisemmin mielessä, mutta nyt osaan ajatella asiaa hieman rationaalisemmin ja tiedostan että sijoittaminen on edessä ja vahvasti osana tulevaisuutta jos vain haluan taloudellisesti olla riippumaton. Sijoittamiseen olisi tarkoitus jatkaa perehtymistä blogeja lukemalla sekä kirjallisuuden avulla. Velattomana avaan nordnetin ja kuukausittainen sijoittaminen alkaa!

Siinä nyt ainakin muutama blogin kautta tullut muutos taloudenhallintaan. Näitä on kyllä enemmänkin, tuntuu että imen tälle hetkellä näitä asioita kuin pesusieni itseeni. Muiden blogit on ihanan inspiroivia! Melkein tulee asuntokuume kun muiden asunnon ostoista lukee. Ehkä mä maltan asunnon kanssa kuitenkin vielä hetken. ASPilla on tällä hetkellä 251,21€.

-Neiti Nuukailija

Taloudelliset tavoitteet 2017

Uusi vuosi ja kuten tapana on, pitää uudelle vuodella asettaa tavoitteita joita sitten vuoden aikana yritetään tavoittaa.

Tässä postauksessa käsittelen vuoden 2017 tavoitteita talouden näkökulmasta.

1. Ensimmäinen tavoitteeni on luonnollisesti päästä eroon kaikista veloistani. Velkaa minulla on vuoden alkaessa jäljellä yhteensä 7286,29€. Tämä tarkoittaa että velkaa pitäisi niitata joka kuukausi 607,19€ plus korot ja palvelumaksut mitä joudun maksamaan niin kauan kun autolaina on minulla kiusana, eli ainakin touko-kesäkuulle asti. Opintolainassakin on korkoa mutta sitä kertyy vuodessa ehkä 30€ eli en laske sitä suureksi kuluksi nyt tällä aikataululla.

2. Tutustuminen sijoitusmaailmaan. Tavoitteenani on lukea yksi sijoittamiseen/rahanhallintaan liittyvä kirja kuukaudessa. Suosituksia otetaan vastaan!

3. Budjetoinnin & bloggaamisen jatkaminen. Budjetoinnista olen niin innoissani tällä hetkellä että en pysty kuvittelemaan että en budjettia tekisi. Bloggaaminen on auttanut myös pitämään aiheen mielessä ja samalla koko ajan tiedostan että olen jollain tavalla tilivelvollinen blogimaailmalle. Pakko siis noudattaa budjettia kun kaikki paljastuu kuun loppuessa kuukausikoosteessa.

4. Kestävämpi kuluttaminen. Sen lisäksi että minun pitää nuukailla jotta saan velat maksettua haluan että valintani ostoksien suhteen ovat pitkällä tähtäimellä taloudellisia ja ympäristölle ystävällisempiä. Kirppikset saavat tulla taas tutuiksi ja Kambodzalaiset pari kuukautta kestävät vaatteet saa jäädä kaupan hyllylle.

5. Ruokamenoissa säästäminen. Alkuvuodesta ja oikeastaan syksyyn asti käytin aivan liikaa rahaa ulkona syömiseen ja ruokaostoksiin. Nyt haluan pitää ulkona syömiset taloudellisista ja terveydellisistä syistä minimissä ja ruokaostokset suunnitelmallisina ja järkevinä. Ruokabudjetti on alkuvuodesta 200€/kk mutta haluan jossain vaiheessa vuotta katsoa mitä tapahtuu jos sitä alkaa pienentämään pikku hiljaa.

Eiköhän siinä riitä jo tavoiteltavaa. Vuoden päästä katsellaan täällä blogissa (toivottavasti) miten vuoden 2017 tavoitteet sujui.

-Neiti Nuukailija

Tammikuun 2017 Budjetti

Uusi vuosi ja uudet taloudelliset tavoitteet joihin kuuluu vahvasti budjetointi. Aloitetaan tammikuun budjetilla, mutta olen tehnyt myös koko vuodelle oman budjetin jota avaan täällä lähitulevaisuudessa.

Täytyy tunnustaa että olin alunperin ajatellut että pitäisin "no spend -tammikuun" elikkä menisin niin minimillä rahan suhteen kuin vaan mahdollista koko tammikuun ajan. Tämä olisi tarkoittanut että vain pakolliset asiat kuten laskut, vuokra, ruoka ja bensa olisi sallittuja rahankäytön kohteita ja ravintolat sun muut viihdykkeet pistettäisiin pannaan.

En nyt kuitenkaan viitsinyt muuttokuukautena pistää itseäni niin lukkoon budjetin kanssa koska muuton kanssa tulee aina yllättäviä kuluja. Ja muuttopäivät ovat yleensä sen verran raskaita että sitä ehkä mielummin käy hakemassa jotain valmista syötävää kuin että lähtisi etsimään laatikkovuoresta kokkailuvälineitä. Mitään ylilyöntejä en meinaa toki tehdä mutta olen budjetoinut itselleni tavalliseen tapaan omaa käyttörahaa, ravintolarahaa sekä muutoon oman satkun. Niillä pitää pärjätä.

No spend -kuukausi siirtyy sitten keväämmälle... tuskin maltan odottaa.

Tässä olisi itse budjetti:

tulot:

palkka 1900

säästöistä 625

edelliskuulta 1000

yht. 3525

menot:

Vuokra 500 (helmikuusta eteenpäin 339€)

Autoerä 500 (säästöistä 500)

Kasko 155 (säästöistä 125)

Bensa 150

Ammattijärjestö 103,78

Puhelinliittymä 18

Lainaerät 150,77 (tietokone, opintolaina)

Ruoka 200

Oma raha 60

Ravintola 50

Muuttoon 100

X 120

yht. 2107,55

säästöt:

ASP 50

Laskutilille 100

Säästötilille 452,45 (velkasäästöön)

Ensi kuulle 800

Joulusäästö 15

yht. 1417,45

menot&säästöt yht. 3525€

Eli nollabudjetilla mennään.

Mulla vielä hakee paikkaansa toi palkkakauden ja kuukauden hahmottaminen budjetoinnissa. Saan palkan 20. päivä ja se tuottaa mulle hankaluutta tän budjetoinnin kanssa. Mun pitää luonnollisesti selvitä palkalla palkkakauden loppuun, mutta tuntuu tyhmältä että kuukauden tuloihin kuuluu palkka kuun loppupuolella ja edellisestä palkasta summa x jolla sitten elän ja maksan laskut kuun ensimmäiset 19 päivää.

Pitäiskö mun vaan siirtyä budjetoimaan palkkakautta kalenterikuukauden sijaan? Sekään ajatuksena ei tunnu hyvältä kun tykkään suunnitella kaiken kalenterin mukaan. Laskin nyt että koska maksan vuokran tulevaisuudessa aina 4. päivä pitää kuun alussa pitää olla rahaa maksaa vuokra, mahdolliset laskut jotka erääntyy ennen 20. päivää sekä muu eläminen sinne palkkapäivään. Euroina tämä olisi 339(vuokra)+136(auto)+50(ASP)+275(eläminen/yllättävät)=800€. Tammikuu on nyt poikkeus kun vuokra on suurempi ja tammikuulle osui monta isoa laskua muutenkin, eli joulukuun palkasta säästin 1000 euroa tammikuulle.

Kaikki ylimääräinen menee joka tapauksessa aina säästöön tilille jolta maksan sitten autovelan pois heti kun siellä on rahaa riittävästi.

Katsellaan taas tammikuun lopussa miten onnistuin.

-Neiti Nuukailija

6 kk sitten

En ole varma olenko sen tarkemmin kertonut miten innostuin oman talouden hallintaan tai sen kehittämiseen alunperin. Rahattomuus ja palkkapäivästä toiseen nippanappa selviäminen on turhauttanut oikeastaan niin kauan kun olen työelämässä ollut, mutta jostain syytä en ole asialle mitään tehnyt.

Tilanteeseen heräsin vasta tämän vuoden keväällä kun oikeasti jouduin miettimään miten ihmeessä sitä rahaa ei vain ole tilillä vaikka saan sen verran palkkaa että ongelmia näin yksin asuvana ei pitäisi olla.

Toukokuussa otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin huolellisen menojen seurannan. Tämä tarkoitti sitä, että aina kun ostin jotain, sain laskun, tilasin netistä jne. kirjasin sen tietokoneelleni. Kuun päättyessä ynnäsin kaikki kategorioittain yhteen ja katsoin kuukauden menot ja tulot. Päätä pyörittäen ihmettelin miten voin olla joka kuukausi edelleen miinuksella, eli menot olivat suuremmat kuin tulot. Eihän se ole edes mahdollista?

 

          Toukokuun menot ja tulot

Ongelmana oli se, että muutin kulutustottumuksiani vain vähän. "Vähensin" ulkona syömistä ja ruokakaupassa koitin säästää esimerkiksi jättämällä juuston kerran ostamatta. En ennakoinut ollenkaan laskuja joten suuri osa kuluista tuli aina yllätyksenä. Jälkikäteen tarkasteltuna menoille ei voinut enää tehdä mitään ja minä hyvässä uskossa mietin että minun rahani ei vain riitä kaikkeen mitä tarvitsen.

Kuukaudet menivät aina samaa rataa: palkkapäivän jälkeen innostuin ostelemaan kaikkea ja sitten kun rahat alkoivat hupenemaan ja laskut yllättivät, oli viimeiset päivät ennen palkkapäivää kituuttelua. Säästöjä minulla oli n.100 euroa toisella tilillä jotka joudin aina loppukuusta käyttämään ja palkkapäivän jälkeen palauttamaan takaisin. Ajattelin että ei säästöjä vain pysty tässä elämäntilanteessa kerryttämäänkään. Kaiken järjen mukaan miinuskuukausia ei pitäisi pystyä edes olemaan kovin montaa putkeen, mutta sain esimerkiksi kesäkuussa auton myytyä ja elokuussa lomarahat. Niiden avulla elin kesäkuukaudet  ja aina vietiin viimeisiä pennosia kun palkkapäivä häämötti.

          Kesäkuun menot ja tulot

Syyskuu oli minulle eräänlainen kokeilukuukausi. Päätin että en osta mitään turhaa ja koitan olla niin säästeliäs kun vain voin olla. Se kannatti, sillä rahaa meni n. 800€ vähemmän kuin aikaisempina kuukausina. Syyskuussa ei tosin sattunut tulemaan mitään isompia laskuja ja se 800€ oli nopeasti kulutettu ns. edellisten "miinuskuukausien" paikkailuun. Olin ollut veljelleni velkaa jo kaksi vuotta ja syyskuun jälkeen sain vihdoin maksettua lopun velkani pois, sen mitä olin jo useamman kuukauden viivytellyt. Samoin sain maksettua ostamani auton renkaat joihin olin yrittänyt säästää keväästä asti.

Syyskuun sukseesta innostuen aloin etsimään tietoa säästämisestä ja silloin törmäsin amerikkalaiseen  Dave Ramsay-nimiseen talousguruun joka auttaa amerikkalaisia pääsemään eroon veloista. En ollut montaakaan ajatusta antanut veloilleni vaikka ne taka-alla ajatuksissani usein kummittelivatkin. Dave Ramsayn oppeja kuunnellessa tajusin että minun tuloilla voisin hyvinkin elää hyvää elämää ja kerryttää varallisuutta jos talous olisi suunnitelmallista ja velkaa ei olisi.

Lokakuussa tein elämäni ensimmäisen budjetin ja todellinen suunnittelu talouden elvyttämiseksi alkoi. Vaikka tämä projektini on näin alussa, tuntuu että tulevaisuus on minulla nyt hallussa. Velat saan maksettua pois vuodessa jos mitään suurta katastrofia ei tapahdu. Sitten velattomana aloitan kunnon hätävarakassan kartuttamisen, jonka jälkeen ajatus siirtyy asuntosäästämiseen ja sijoittamiseen. Velkojen maksun jälkeen löysennän budjettia sen verran että elämiseen jää enemmän rahaa, koska muutenkin palkasta jää enemmän rahaa millä "mässäillä" kun ei tarvitse maksaa autolainaa taikka muita osamaksuja mistä kertyy rahareikiä.

Velaton olen 25-vuotiaana. Puolen vuoden kulut kattava hätävarakassa on säästössä kun täytän 26 vuotta. Sitten 27-vuotiaana ensiasunnon osto on tapetilla sillä käsirahaa varten on kasassa ainakin 10%. Kolmikymppisenä toivottavasti oma asunto on ostettu ja 3/10 maksettu. Sijoituspuolikin saisi olla hyvällä mallilla siinä vaiheessa.

Näistä asioista en olisi osannut unelmoidakaan puoli vuotta sitten.

-Neiti Nuukailija

Velkapäivitys

Tässä on nyt tapahtunut niin paljon muutoksia elämässä ja budjetissa että on hyvä tehdä pientä päivitystä tämän hetken velkatilanteesta sekä maksusuunnitelmasta.

Velat 26.10.2016:

1. Puhelin osamaksulla, jäljellä 183,3€

2. Tietokone osamaksulla, jäljellä 1132,32€

3. Auto, jäljellä 3747€

4. Opintolaina, jäljellä 2921,14€

Velkoja yhteensä  7981,76

Velat nyt 5.12.2016:

1. Puhelin, maksettu 11/2016

2. Auto, jäljellä 3 636,04€

3. Tietokone, jäljellä 1061,55€

4. Opintolaina, jäljellä 2846,14€

Velkoja yhteensä 7543,73€

Reilussa kuukaudessa velat ovat vähentyneet 438,03 €. Jes!

Maksusuunnitelmakin muuttui sen verran että maksan seuraavaksi auton pois niin nopeasti kuin mahdollista, ennen kuin maksan tietokoneen, jolle ei kerry korkoja ollenkaan, taikka opintolainaa jonka korko on hyvin vähäinen.

Minulla on autorahoitus santanderilta, joka tarkoittaa sitä että maksan joka kuukausi 12 € käsittelykuluja sekä korkoa melkein toisen samanmoisen summan. Eli 135,49€ jonka joka kuukausi maksan, vain n.110 € lähtee varsinaisesta lainasta. Korkojen osuus toki pienenee kun saan lainasummaa maksettua, mutta laskeskelin silti että kaikista kannattavinta on saada auto omistukseen ja lopettaa korkojen ja palvelumaksujen maksaminen. Toisekseen Santander vaatii täyskaskon, eli maksan siitäkin ylimääräistä niin kauan kuin auto on santanderin omistuksessa. Se että maksan auton nopealla tahdilla säästää minulta melkein 900€ kokonaisuudessaan. Hippasen alle 900€ nimittäin kertyy koroista ja palvelumaksuista jos maksaisin auton maksusuunnitelman mukaisesti. Äkkiä siis vain pois tuollaiset ja nauttimaan 100% omasta autosta.

Tietokoneen ja opintolainan makselen sitten viimeisenä. Niistä ei paljoa jäljellä ensi vuoden loppupuolella olekaan kun niitä joka kuukausi tasaisesti hakkaan pois erinä.

Koska hätävarakassani on jo täytetty, alkaa heti joulukuussa auton intensiivimaksaminen. Tein Santenderin sivuilla maksusuunnitelmaan ison erän maksamisen tammikuulle. En vain tajunnut että tästä maksusta menee 70€ palvelumaksu kun tehdään alkuperäisestä maksusuunnitelmasta poikkeava maksu. Hups. Nyt ainakin tiedän että kannattaa loppusumma kerätä kokoon ja sitten tilata loppulasku ja maksaa kerralla pois. Maksan tammikuussa 500€ erän ja se menee "kokonaan" pääomasta, elikkä en maksa vain tulevia eriä pois niin kuin tapahtuisi jos maksaisin ilman ilmoitusta suuremman summan kerralla.

Wish me luck!

-Neiti Nuukailija

Jee! Laskuja!

Nyt mennään jo vähän niillä rajoilla tämän mun budjetointi-innostuksen kanssa että alan itsekin jo huolestua.

Viime aikoina kun verkkopankkiin on pärähtänyt odotettu lasku olen innoissani laittamassa maksua heti menemään ja merkkaamaan budjettiin laskun maksetuksi. Paras tunne on se jos olen arvioinut laskun suuremmaksi kuin se on todellisuudessa ollut ja pääsen lisäämään tuon ylimääräisen summan säästöihin, vaikka kysessä olisi vain parin euron suuruinen ero.

Tämä käsittää vain siis ne laskut jotka todella ovat odotettuja, sillä olen osannut viime aikoina arvioida viikon tarkkuudella milloin tietty lasku e-laskuna napsahtaa. Ja välillä käyn mobiilipankissa ihan vain sen takia että näkisin onko lasku tullut jo... huolestuttavaa. En kyllä keksi mitkä laskut olisivat minulle enää arvaamattomia tai yllätyksiä. Se onkin ehkä suurin ero "aikaisempaan" elämään kun jokainen autoveroihin tai vakuutuksiin liittyvä lasku tuli aina yllättäen ja tuntui aina hirveän suurelta. Jokainen yli 100 € lasku sai sen kuukauden taloustilanteen aina horjahtamaan. Huh, onneksi ei enää.

Laskujen maksaminen on aivan eri tuntuista kuin asioiden ostaminen esimerkiksi kaupasta. Tuntuu että silloin rahaa menee hukkaan sillä sitä olisi voinut jossain säästää tai saada edullisemmin toisesta kaupasta, mutta laskut ovat mitä ovat ja ne pitää joka tapauksessa maksaa. Tosin joitain vakuutuksia sun muita voisi kyllä kilpailuttaa ja näin saada laskuja halvemmiksi.

Tämä on luultavasti vain alkuinnostusta, en minä nyt voi aina innostua sähkölaskusta, vai voinko? :D Ehkä sitä innostusta herättääkin se, että laskun maksaminen on nyt pois päiväjärjestyksestä ja voi keskittyä muihin menoihin ja juttuihin joita siinä kuussa on. Tai sitten olen vain iloinen että kaikki laskut on rahoitettu jo etukäteen budejetissa eikä mun tarvitse miettiä minkä verran rahaa jää laskun jälkeen tai mistä pitää jättää pois jotta laskun saa maksettua.

Draivi on kyllä nyt päällä ja olen onnellinen että mulla on mahdollisuus maksaa laskut sun muut ja laittaa rahaa siitä vielä velkoihin ja säästöön. Voin vaan kuvitella mikä fiilis siittä tulee kun alkaa maksaa noita velkoja pois, tai ainakin suuria könttiä pois velasta.

Kuulostaako tämä ihan hullulta? Yleensähän sitä pelätään tai vihataan laskuja. Tarvin kohta vertaistukea ja vieroitushoitoa tästä budjetointimaniasta. Help.

-Neiti Nuukailija

Black Friday happened

Eilen juhlittiin Amerikassa joulun ostoskauden alkua Black Fridayn merkeissä. Samaa juhlittiin myös Suomessa, vaikka muistaakseni black friday ei ole ollut aivan näin suuressa mittakaavassa aikaisimpina vuosina tällä puolella maapalloa. Vai enkö minä ole vain huomannut sitä aikaisemmin?

Tämän päivän lehdestä bongasin yli 40 black friday mainosta. Jestas. Ja parhaimmat tajoukset olivat joitain 45 kappaleen eriä jotka katoaa kaupan hyllyltä ensimmäisen vartin aikana. Saadaanpahan porukka kauppaan sisään ja sieltähän sitten löytyy vaikka ja mitä kivaa ostettavaa.

Itsekin sorruin katsastamaan verkkokaupan puolen tarjoukset useammasta kaupasta. Tähän olin tosin antanut itselleni luvan joululahjaostosten takia.

Jossain tekstissä jo mainitsinkin että tänä vuonna olen ollut perheen joululahjaorganisoija eli olen etsinyt ja hankkinut useamman perheenjäsenen "isomman" lahjan johon olen sitten kysynyt muita osallistumaan.

Minulta lähti nyt kertarysäyksellä hirveä määrä rahaa tililtä ja hieman se kauhistutti kun tilin saldoa katsoi. Onneksi iso osa tulee takaisin tässä parin viikon sisään.

Eilen tililtä lähti tällaisia summia:

Isän lahja: 112,80 €

Äidin lahja: 70,90€

Veljen vaimon lahja : 59,95€

Koiralle ruokaa 93,6€

Yhteensä hurjat 337,25€ 

Apua!

Takaisin päin saan (onneksi) jotain 140€ tienoilla. Eli itse tuhlasin eilen hippasen alle 200€.

Koiranruoka oli täysi heräteostos. Koiran budjetti on paukkunut tässä kuussa muutenkin jo niin paljon yli suunnitellusta että ei olisi pitänyt mitään enää ostaa. Tällä hetkellä ruokaa olisi ollut joulukuun loppuun asti muutenkin. Mutta nyt sain sen verran hyvän tarjouksen että tuo 30 kg kannatti ostaa ja siitä onkin koiralle iloa ainakin huhtikuulle saakka. Toisin sanoen säästin rahaa alkuvuodelta kun nyt ostin varastoon.

Muut ovatkin sitten lahjoja ja olen niihin tyytyväinen.

Osallistuiko kukaan teistä Black Fridayn huminoihin? Löytyikö hyviä tarjouksia?

-Neiti Nuukailija

Tsa-Tsing!

Juuri kun kerkisin valitella että mun täytyy nyt viimeinenkin penni kiristää jotta saan takuuvuokran kasaan helmikuuhun mennessä tapahtuikin työn vaihtuminen ja loppupalkka. Eli lomakorvaus. Eli onnellinen Nuukailija!

Olin tuhma ja pidin reilu pari viikkoa lomaa töiden välissä eli sain nyt lokakuulta reilu puolikkaan kuun palkan ja marraskuun palkkakin on vajaasta kuukaudesta. Eli palkkatuloja olisi voinut tulla enemmänkin, mutta mä niin tarvitsin pienen tauon nyt kun työn vaihtamisen takia menetin täydet kesälomat ensi kesältä.

Sen sijaan sainkin marraskuussa lokakuun palkan lisäksi lomakorvaukset, joista tuli aikas mukavasti ekstratuloja tälle kuulle. Sitten mulle selvisi että saan marraskuun palkan jo marraskuun puolella, vaikka luulin alun perin että se menee joulukuun puolelle. Ennakkoajatukseni oli siis se, että saan lokakuun vajaan palkan marraskuussa jolla pitäisi pärjätä joulukuun palkkapäivään asti joka sekin olisi vajaasta kuukaudesta. Mutta onnekseni marraskuulle tuloja tulikin melkein 5000€!

Tämä tarkoittaa sitä että hätävarakassa on täynnä ja voi hyvin! Takuuvuokra on melkein kasassa myös ja mun ei tarvitse tavallista enempää nuukailla sen takia. Nyt vaan pitää pitää näpit irti noista rahoista!

Saatoinpa myös maksella pois myös ton mun osamaksuällötyksen aka puhelimen ihan vaan koska... Hups.


Onneksi olen päässyt jo nuukailun makuun joten tässä kuussa on budjetin lukemat muutenkin kivaa luettavaa. Mutta niistä enemmän kuun lopussa.

-Neiti Nuukailija

Uppoavat rahastot?

Eli tänään pohdintaa "sinking fund" käsitteestä, mille en tiedä tai osaa edes etsiä suomenkielistä vastiketta.

Sinking fund on siis rahasto/tili/kirjekuori jonne laitat tulevia laskuja tai tapahtumia varten joka kuukausi säästöön rahaa. Ajatuksena on varautua tulevaan ja kartuttaa tarvittava summa asioihin, joiden tiedät olevan edessä. Eli jos hätävarasäästöihin kartutetaan rahaa yllättäviä menoja varten, on sinking fund rahaa, jonka käyttötarkoitus tiedetään. Isompia laskuja voi tavallisessa taloudessa olla esimerkiksi autohuolto, vakuutukset, kesälomareissu, joulu, harrastusmaksu, synttärit jne...

Sinking fundiin kerätään rahaa joka kuukausi sen verran, että kun lasku tipahtaa postiluukusta (tai kilahtaa nettipankkiin) on sinking fundissa tarpeeksi rahaa laskun maksamiseen. Tämä yksinkertaisimmillaan on siis lasku jaettuna 12 kuukaudella. Tai jos jouluna sinulla menee lahjoihin, ruokaan ja matkustamiseen esim. 400e, tulee joka kuukausi laittaa "Joulu sinking fundiin" 400/12=n.34€.

Näin ollen suuret laskut, kuten vuosittainen autovakuutus, ei suista sen kuukauden budjettia pois uomiltaan, vaan budjetti pysyy normaaleissa suhteissa ja lasku maksetaan sitä varten säästetyillä rahoilla. Sinking Fund estää myös sen, että jos sattuu niin, että samalle kuukaudelle osuu kaksi suurta menoerää,  ei tarvitse loppu kuukautta selvitä puurolla ja hernekeitolla. Talous pysyy ns tasaisena läpi vuoden, jos vaan niitä yllättäviä menoja ei siunaudu liikaa.

Itse aloitan näiden sinking fundien käytön kun olen saanut hätävarakassani, eli 800€ kasaan. Tämä tapahtunee tammikuussa viimeistään, eli helmikuusta lähtien alkaa sinking fundien kartuttaminen.

Meinaan käyttää perinteisiä kirjekuoria ja nostaa kerran kuussa käteistä ja jakaa se kirjekuoriin. Tämä tuntuu itselleni hyvältä tavalta laittaa rahaa sivuun, sillä en halua avata uutta tiliä jolla kaikki nämä olisi kuitenkin yhdessä läjässä, ja toisaalta en halua pitää käyttötililläni joka kuukausi vaihtuvaa "säästösummaa" koska se vain sekoittaisi minun laskelmani ja budjetoinnin kun tilillä on määrä x varoja joita ei voi käyttää.

Tässä on lista omista sinking fundeista ja kuinka paljon laitan sivuun kuukaudessa kuhunkin kirjekuoreen.

Auto 100 €/kk (huolto, renkaat, katsastus, vakuutusmaksut)
Joulu 15€/kk (lahjat)
Terveys 10€/kk (lääkkeet ym)
Koira 10€/kk (rokotteet, lääkärikäynnit)
Vaatteet 20€/kk (kalliimmat tarvehankinnat)
Matkustus 20€/kk (tulevaisuuden reissuun)

yht. 175€/kk

Saa nähdä alkaako käteinen polttelemaan liikaa kirjekuorissa, sillä en ole ollut koskaan kovin hyvä käteisen kanssa. Luulen kuitenkin, että se, että kirjekuoressa lukee isolla mihin asiaan rahat on tarkoitettu estää minuakin nappailemasta rahaa muihin menoihin.

Palaan asiaan taas ensi vuoden puolella kun rahan kartuttaminen alkaa!

-Neiti Nuukailija

Talouteni pilkottuna

Tässä postauksessa kurkistetaan minun talouteeni hieman tarkemmin.

Tulot:

Minun palkkani vaihtelee kuukausittain jopa sadoilla euroilla. Teen lisäperusteista työtä kuukausipalkalla, eli minimipalkkani pysyy samana mutta tulot voivat ylittää kuukausipalkan bruttona parhaimmillaan jopa 500-1000 eurolla.

Kuukausipalkkani on 2100 € kieppeillä. Tähän siis lisät päälle ja lopulta verot pois.

Nettona käteeni yleensä jää n.2000-2200 euroa. Olen tosin vaihtamassa työpaikkaa, jossa lisät jakaantuvat eri tavalla, joten en osaa vielä sanoa mitä tulevaisuudessa käteen jää. Kuukausipalkka pysyy kuitenkin suunnilleen samassa, eli en usko että suurta muutosta nettopalkassani tapahtuu. Palaan tähän myöhemmin kun tiedän enemmän.

Muita tuloja minulle ei oikeastaan tällä hetkellä olekaan. Toivon että ensi vuoden puolella saisin tehtyä hieman keikkatöitä oman työn ohella, josta tulisi sata tai kaksi kuussa lisätienestejä. Saa nähdä.

Menot:

Säännöllisiä menoja minulla on vuokra (450e/kk), sähkölämmitys ja käyttösähkö (n. 70 e/kk), vesi (n.15e/kk), Autoerä (136e/kk), puhelinerä (21e/kk), puhelinliittymä (n.18e/kk), tietokone-erä (71e/kk), opintolainaerä (80e/kk), hyväntekeväisyys (100e/kk), asuntosäästötili (50e/kk), kasko &liikennevakuutus (170e/3kk) ja ajoneuvovero (130e/6kk).

Näiden lisäksi säännöllisesti rahaa menee ruokaan (n.150e/kk) ja koiraan (n.40e/kk). Loput menot, kuten ulkona syöminen ja ostokset vaihtelevat kuukausittain ja niitä yritän kovasti minimoida tulevaisuudessa.

Olen lähitulevaisuudessa muuttamassa, mutta koska en ole varma minne ja kuinka pitkäksi aikaa, en osaa tulevia kuluja arvioida. Tiedän vain sen, että monet kulut tulevat pienenmään, eli suurempia lukuja kuin nuo ei tule olemaan. Teen joka kuukausi tänne blogin puolelle budjetin ja käyn sen kuukauden lopussa läpi. Budjetissa näkyy kaikki mihin rahaa menee ja miten saan velat maksettua ja rahaa säästöön.

-Neiti Nuukailija

The Plan

Tänään olisi aika avata minun suunnitelmaa miten aion tulla oman elämäni miljonääriksi.

Minulla ei todellakaan ole tällä hetkellä varallisuutta tai pääomaa. Asun vuokralla ja minulla on lainaa ja velkaa muistuttamassa menneisyyden virheistä. En puhu kuitenkaan isoista lainoista onneksi. Käyn velka osuudet tarkemmin läpi toisessa postauksessa. Kokonaisuudessaan olen siis kuitenkin miinuksen puolella.

Miten tästä siis ponnistetaan taloudelliseen riippumattomuuteen? Ei ainakaan helposti taikka nopeasti. Alkuun tarvitsen päättäväisyttä, pitkämielisyyttä, säästäväisyyttä ja aikaa. Paljon aikaa.

Tällä hetkellä taistelenkin lähinnä aikaa vastaan. Laadin budjetin ja pitäydyn laaditussa budjetissa. Mutta ajan täytyy kuitenkin kulua jotta budjetti tulee toteutettua ja raha säästettyä. Ehkä tämä on vain alkuinnostusta kun aika vain matelee ja muutosta ei vielä luonnollisestikaan tapahdu tai ainakaan näe. Puhutaan kuitenkin hieman reilusta vuodesta kunnes saan itseni velattomaksi.

Suunnitelmani onkin noudattaa joiltain osin amerikkalaisen "talousgurun" Dave Ramseyn oppeja. Dave on laatinut "vauvan askeleet" joilla pääsee rikkaaksi. Koska Dave on amerikkalainen ja siellä monet asiat ovat erilailla, ei näitä askelia pysty suomalainen nuukailija toteuttamaan 100 %:sesti. Eikä tarvitsekaan.

Pääpiirteittäin Daven opit menevät näin: säästä pieni hätävara, eli  1000€ (tai dollaria). Toiseksi kokoa velat pienimmästä isoimpaan ja ala maksamaan velkoja hurjalla intensiteetillä pienimmästä suurimpaan. Näin rahamäärä kasvaa kuin lumivyöry kun maksettujen lainojen osuudet saa aina lisättyä seuraavaan lainan maksuun ja lopulta rahaa on käytettävissä paljon kun viimeistä ja isointa lainaa maksetaan. Dave ei muuten lue asuntolainaa tämän vaiheen maksettaviksi.

Kun "kaupalliset lainat" on maksettu, on aika kasvattaa hätävarasäästöjä niin, että hädän keskellä sinä ja perheesi pärjäätte 3-6 kk pelkästään näillä rahoilla.

Lopulta Dave neuvoo maksamaan asuntolainan nopeasti alta pois (15 vuotta max) ja sitten laittamaan tiettyjä prosenttiosuuksia tuloista eläkesäästöihin, lasten koulutuksiin yms. Nämä ovat sitten enemmän niitä amerikkalaisia tapoja. Lopulta olet törkeän rikas ja voit antaa rahaa pois kuin vettä vaan.

Tämä Ramseyn kaava on minullakin muokattuna käytössä. Meinaan aluksi säästää 800 euroa hätävarana ja sitten listata lainat minun mielestäni järkevimpään järjestykseen. Aluksi makselen nopealla tahdilla pois puhelimen ja tietokoneen jotka joskus ostin "fiksusti" osamaksulla. Yyh.

Sitten vuorossa olisi auto ja opintolaina. Auto ensin, koska sillä on suurempi korko ja käsittelykulut. Opintolaina on noin tonnin autoa pienempi laina, mutta sen kuukausierä on huomattavasti pienempi ja korko tosiaan parempi, joten sen maksaminen saa odottaa auton maksun.

Kun olen velaton, joka tapahtuu toivottavasti reilun vuoden päästä, on aika kartuttaa hätävaraa. En ole vielä päättänyt mikä on sopiva määrä, mutta valtavaa 6 kuukauden hätävaraa tuskin teen. Sitten alan säästämään ensiasuntoon huolella. Minulle ei ole tietoakaan milloin ostan asunnon ja mistä, mutta ehkä viiden vuoden päästä minulla jonkilainen aavistus jo on. Tavoitteena on säästää asuntoon 10-40 % omarahoitusosuus. Sitten vain asunnon ostoon ja kerryttämään pääomaa sijoituksia varten. Tässä vaiheessa voisi hätävarasäästöt nostaa sinne 6 kk. Nyt mennään jo hyvinkin 2020-luvun paremmalla puolella. Olen silloin n.30-vuotias, eli minulla on silloin hyvinkin aikaa vielä nauttia ja jatkaa leikkimistä raha-asioilla.

Mutta nyt tarvitsen vain aikaa, paljon aikaa.

-Neiti Nuukailija

Kuka Neiti Nuukailija?

Katsoin eilen huvikseni minkälainen tarjonta Suomessa on talousblogien suhteen.

Rahan käyttö ja säästäminen on normaali osa elämää, joten se nousee pakostikin aiheeksi monissa lifestyle-blogeissa, mutta valittavan pienelle huomiolle rahan hallinta monissa blogeissa jää. Varsinkin kun kaupallisessa nyky-yhteiskunnassa melkein kaikki, blogitkin, pyörivät kuluttamisen ympärillä.

Monet talousblogit tuntuvat olevan rahamaailman ammattilaisten kirjoittamia ja puhuvat sijoittamisesta ja muista finanssialan asioista asiatekstimäisesti. Mikä ei ole siis paha asia, mutta vaatii oman yleisönsä. Täytyy etsiä tarkemmin meitä "tavallisia" tallaajia joilla taloudenhallintaan liittyy arki ja arjessa säästäminen. Kyllä näitä varmasti on, mutta ne täytyy vain löytää.

Miten minun pieni blogini sitten mahtuu tuon kaltaisten blogien tontille? Minun lähtökohtani on aika erilainen. Olen raha-asioissa noviisi ja monista asioista täysin tietämätön. Olen nuori nainen, "pienituloinen" ja silti naiivisti ajattelen että näilläkin eväillä voin löytää tieni vaurauteen. En varmasti yhtä nopeasti tai tehokkaasti kuin muut, mutta kuitenkin päämäärään saavuttaen.

Tiedostan että vaurastuminen vaatii usein älykästä sijoittamista ja talouselämän tietotaitoa. Tätä minulla ei vielä ole, enkä koe että tähän hetkeen sitä vielä tarvitsisinkaan. Jossain vaiheessa matkallani kohti taloudellista vapautta tulen näihin asioihin vielä törmäämään, ja toivon että siinä vaiheessa osaamiseni on hieman eri tasolla. 

Nyt tavoitteeni ovat kuitenkin varsin yksinkertaiset. Säästä hieman, maksa kaikki velat ja säästä enemmän. Kun pääoma alkaa kertyä pitää jonkun fiksumman kanssa lähteä keskustelemaan mitä sillä pääomalla kannattaa tehdä. Vielä ei ole sen aika.

Nyt keskityn vain nuukailemaan.

-Neiti Nuukailija

Tilanne nyt

Kaikki tämä alkoi ärsytyksestä ja turhautumisesta omaan taloudelliseen tilanteeseen.

Pohdin tuossa reilun vuoden että miten voi olla mahdollista että minä, työssäkäyvä yksineläjä, en selviä palkkapäivästä seuraavaan.

Pahimmillaan jouduin kuun lopussa jättämään kauppareissun väliin, jotta pääsen autolla aamulla töihin. Tällaiset tilanteet olivat enemmänkin harvassa, mutta tarpeeksi tiukille tilanne meni sen verran monta kertaa, että useamman kerran sitä piti päätä raapia jos postista tuli "yllättävä" lasku.

Mihin kaikki minun rahani oikein menivät? En tiedä sitä itsekään.

Älkää antako menneen muodon hämätä. Ei tarvitse mennä kuin viime kesäkuuhun kun taas oli sormi suussa miettiessäni miten saan kaskon maksettua.

Silloin minulle riitti.

Päätin, että minähän en käy joka päivä töissä vain ja ainoastaan sen vuoksi että minulle ei tule kylmä tai nälkä, vaikka nämä toki ovatkin ihmisen päätarpeita. Tulin vain siihen tulemaan että kyllä sitä helpommallakin leipänsä pöytään saa, jos niikseen tulee.

Tein suunnitelman. Vuoden päästä haluan olla sellaisessa tilanteessa, että raha-asiat eivät tuota minulle ylimääräistä stressiä tai ikäviä yllätyksiä. Tämä vaatii minulta paljon opettelua ja uhraamista. Vaikka en olekaan ollut kaikista tuhlaavin tai suurin shoppailija, on tuo rahan tuhlaaminen minulta onnistunut siinä missä muiltakin. Niin kuin plusmiinusnolla kuukaudet ovat osoittaneet.

Tämän blogin tarkoituksena onkin lähteä uuteen nousuun taloudenhallinnan ja sen myötä elämänhallinnan osalta. Tavoitteena on päästä henkisesti miljonääriksi, vaikka se saattaa hieman kummalta kuulostaakin. Paremmin tuon voi ehkä kuvailla taloudelliseksi vapaudeksi ja riippumattomuudeksi. Minulla on kuitenkin aikaa tuo tavoite saavuttaa. Lottoon en siinä asiassa kuitenkaan luottaisi.

Luvassa on budjetteja, rahapulinaa, lainojen maksua ja nuukailua.
Tervetuloa kaikki aiheesta kiinnostuneet matkalle mukaan!

-Neiti Nuukailija