sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Helmikuun budjettitoteuma

 Tässä helmikuun budjettitoteumat prosenttiosuuksina.




Hyvä kuukausi taas. Sain hätävarapuskurin täyteen ja sijoituksiin 200e. Sijoitushommat lähtee ihan eri tavalla nyt käyntiin kun velat on maksettu ja puskuri täynnä. Niistä lisää erillisessä postauksessa.

Asumiskategorian alla oli helmikuussa vain vähän laskuja. Eli pelkkä lainalyhennys, netti, puhelinliittymä, icloud maksu ja pankin tilinhoitomaksut. Aika paljon jäi siis sinking fundiin tulevia isompia laskuja varten, joita alkaakin tulemaan vesi-, jäte-, sähkö- ja vakuutuslaskujen muodossa.

Ruokaan meni aika huolettomasti tässä kuussa rahaa, mutta pysyin kuitenkin budjetissa. Ravintoloihin meni vain n. 30e ja loput ruokakauppaan. Olen huomannut, että aika pienillä muutoksilla voisin nipistää ruokakustannuksia lähinnä lisäämällä suunnitelmallisuutta ruokakaupoissa käyntiin. Mutta toisaalta, en viitsi lähteä liiaksi kiristelemään, eli nytkin menot on aika kohtuulliset. En näe, että ruokakauppapihistely olisi nyt itselleni aiheellista ja vähentäisi kokonaisuudessa elämisen mielekkyyttä, kun en pääsisi kokeilemaan niin vapaasti uusia reseptejä tai kaupassa mieleen juolahtavia asioita. Voisin joku kuukausi kokeilla haastemuotoisesti ruokabudjetin puolittamista nykyisestä ja katsoa miten hyvin sillä pärjää.

Autoa tarvitsi vain kahteen kertaan tankata ja kerran maksaa parkkimaksuja. Erittäin pienet kulut tässä kuussa. Johtui lienee siitä, että vietin vuosilomaviikon, jonka aikana en lähtenytkään minnekään, sillä koronan vuoksi aikaisemmat suunnitelmani menivät puihin.

Omalla rahalla ostin joitakin hygi-tuotteita, hiusvärit, kulmakynän, e-kirjan kindleen, äänikirjapalvelun eurolla kuukaudeksi (tarjous) ja lomaherkkuja.

Monet bloggaajat ovat eritelleet ostettuja tavaroita kuukausittain ja tämä idea alkoi kiinnostaa itseänikin. Koitan päästä minimalisoimaan omia tavaramääriä pikkuhiljaa, ja erityisesti lopettaa turhan tavaran ostamisen tai hankkimisen. Työn sarkaa riittää, mutta toivottavasti tämä tulee näkymään myös taloudenhallinnassa. Erityisesti vaatteet ovat olleet "heikkous" pitkään ja tätä koitan vähentää huomattavasti. Poistin jo viime vuoden puolella kaikki vaatekauppa sovellukset puhelimesta ja irtisanouduin kaikilta sähköpostilistoilta. Tähän mennessä tämä on ollut jo toimiva ratkaisu.

-Neiti Nuukailija

maanantai 1. helmikuuta 2021

Tammikuun prosentit

Tänä vuonna kokeilen uutta tapaa laskea menoja tavoiteprosenttiosuuksien mukaan. 

Tässä olisi tulos tammikuun osalta.



Kokonaisuudessaan todella hyvä kuukausi. Koiramenot oli ainoa kategoria joka meni yli hoitomaksujen takia. Mietinkin, että voisin koirakategorian prosenttitavoitetta vähän nostaa.

Loput rahat meni kategorioiden minipuskureihin, eli esim. ruokapuskuriin meni 75e, oma raha -puskuriin 143 e jne. Sieltä niitä sitten otan jos jonain kuukautena tulee tarvis.

Huomaa kyllä kuinka helppo on pysyä budjetissa kun ei tee mitään. Olen joko kotona tai töissä. Kaupassakin tulee käytyä niin harvoin kuin mahdollista, mikä näkyy mukavasti myös ruokabudjetissa.

Ensi kuussa pitäisi olla hieman enemmän menoja, sillä olen viikon lomalla. Mutta toisaalta, näillä näkymin kaikki suunnitelmat sille viikolle peruuntuvat, joten voi olla että samalla menokuurilla mennään helmikuukin. Saa nähdä.

Onko muilla menot karsiutuneet huomattavasti koronan myötä?

-Neiti Nuukailija

perjantai 29. tammikuuta 2021

Etanavauhtia eteenpäin

Katselin vähän aika sitten vanhoja blogipostauksiani, erityisesti tavoitteita ja aikataulusuunnitelmia joita itselleni laadin alusta alkaen. Halusin olla velaton mahdollisimman nopeasti ja muistaakseni se oli ensimmäistä kertaa tavoitteena jo vuoden 2017 loppuun mennessä :D.  Noh, ei ihan mennyt niin kuin suunnitelmissa. Velaton (asuntolainaa lukuunottamatta) olin vasta syksyllä 2020.

Miksi näin? 

Miksi edistyminen oli niin hidasta, vaikka olin koko tämän ajan taloudenhallinnassa aktiivinen esim. budjetoinnin suhteen?

Tätä mietin kovastikin moneen otteeseen viimeisten parin kolmen vuoden aikana. Tulotaso on mennyt hieman eteenpäin, pakolliset menot eivät ole kasvaneet niin huomattavasti, että sillä olisi vaikutusta asiaan. Miksi siis minulla meni niin kauan velattomuuden saavuttamiseen, ja sitä kautta muiden tavoitteiden viivästymiseen. Mulle oli ensiarvoisen tärkeää olla velaton, ennen kuin aloitan mitään muuta taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa, esim. sijoittamista.

Päädyin seuraaviin viiteen tekosyyhyn/taloudelliseen "mokaan"/perusteluihin etanamaisen tahdin selittämiseksi:

1. Lisävelan tekeminen. Velat kävinkin läpi viime kuussa, ja siitä huomaan hyvin, että vuoden 2017 jälkeen (jolloin olisin voinut ensimäisen kerran olla velaton) olen tehnyt uutta velkaa auton ja elektroniikan myötä. Uuden velan myötä huomasin omassa ajatusmaailmassa eroa: kuluttomat ja korottomat osamaksusopimukset eivät vain ärsyttäneet yhtä paljoa kuin esim. korollinen autovelka. Ja myöskin malttamattomuus hankinnoissa. Uuden auton hankinta lisävelalla ei missään nimessä ollut pakollinen, mutta en silti malttanut säästää siihen tarvittuja rahoja etukäteen.

2. Isot yksittäiset kuluerät. Näitä on vuosien varrella tullut joka vuosi 1-2. Auton vaihdossa maksoin käteisellä 3000e. Viime vuonna vuokrasin mökin 3000e ja asennutin ilmalämpöpumpun reilun 2000e hintaan, ostin uuden puhelimen jne. Auton korjaukseenkin on mennyt yllättäen yli 500-800 euroa muutaman vuotena peräkkäin.

3. Omaan kotiin muuttaminen. Ostin oman kodin, jota ei onneksi tarvinnut juurikaan rempata muuttovaiheessa. Silloin maalasin huoneet ja laitoin vähän tapettia. Muuttoon liittyi tosin paljon muita kuluja, sillä uusin isoimmat huonekaluni, hankin kodinkoneita, kuten pesukoneen ja pakastimen sekä asunnon sisustukseen meni myös useampi satanen. Oman kodin myötä on ajan kanssa tullut lisää kulueriä esim. pihan aitauksesta, puiden kaadosta jne.

4. Matkustelu. Rakastan matkustamista. Blogin pitämisen aikana olen käynyt Kroatiassa, Kreikassa kolme kertaa, Irlannissa, Skotlannissa, Bulgariassa ja Thaimaassa lomamatkoilla. Matkustaminen on jokaisen euron arvoista enkä ole koskaan matkustanut velaksi. Säästöjä siihen on kyllä huvennut ja sen kuun käyttörahoja iso osa, joten matkustamisen suunnitteluun ja säästöihin tulee jatkossa kiinnittää paremmin huomiota. 

5. Elintasoon "turtuminen". Koska rahaa on aina tilillä eikä huolta laskujen maksamisesta yms ole, on ollut liian helppoa antaa itselle lupa ostella myös niitä tarpeettomia juttuja. Olen ostanut vaatteita, joita en tarvitse, vihkoja ja plannereita joita en ole ehtinyt käyttämään, erilaisia kyniä liiaksikin saakka (ne ovat mun heikkous), hiustenhoitotuotteita monella sadalla eurolla, pitänyt ripsienpidennyksiä ja rakennekynsiä kuukausikaupalla jne. Blogin perustamisen jälkeen olen tullut kolminkertaiseksi tädiksi, ja huomaan että olen aika hemmotteleva täti myös taloudellisesti näille pienokaisille. Tätiys on kyllä paras juttu ikinä, joten rahanmenoa heidän suhteen en kadu, enkä tule katumaan, mutta koitan muistaa että yhdessä vietetty aika on se kaikkein tärkein asia.

Näistä pienistä ja suurista puroista on koostunut mun velattomuudentavoitteluun menneet vuodet. Ei kyllä ihmekään, että en pysynyt omassa aikataulussa, sillä selvästi en ollut kovinkaan intensiivisesti velkoja maksamassa. Ajatuksen tasolla oli aloittaessani paljon intesiivisempi kuin lopulta toteutuksen tasolla. Johtui varmaan siitä, että aloittaessani kiristin menoja niin paljon huomattuani mihin kaikkeen turhuuksiin rahani olivat aina kadonneet. 

Muistettava on kuitenkin, että loppu hyvin kaikki hyvin.

- Neiti Nuukailija

keskiviikko 27. tammikuuta 2021

Ensimmäiset minisiirrot sijoitussalkussa

Tein ensimmäiset myynnit pikkuruisesta sijoitussalkustani muutama päivä sitten ja tunsin itseni varsinaiseksi sijoitusneroksi.  No, ehken ihan neroksi, mutta hauska fiilis oli "siivoilla" sijoitussalkkua kuin mikäkin sijoittaja.

Toistaiseksi mulla on salkussa vain rahastoja, joita valikoin aikanaan aika huteralla ymmärryksellä ylipäätään sijoittamisesta. Sen vain tiesin, että rahastoissa on valmiiksi hajautusta ja sinne voi suhteellisen turvallisesti "sijoita ja unohda" -taktiikalla pistää menemään niitä pieniä summia joita olen reilun kolmen vuoden ajan nordnettiin laittanut. Yhteensä sijoitettua pääomaa näiden kolmen vuoden aikana rahastoihin kertyi reilu 2000e, eli tahti on ollut hyvinkin rauhallinen...

Lopulta olin sijoittanut kahdeksaan "randomilla" valittuun rahastoon 200-500 e per rahasto. Osa rahastoista oli toki hyviä valintoja jotka oli blogimaailmasta napannut, eli entiset Nordnetin superrahastot, nykyiset indeksirahastot. Tuntui kuitenkin tyhmältä sijoittaa noin moneen eri rahastoon, ottaen huomioon kuinka pieniä summia kuukausitasolla sijoitin. Koska sijoittamisen tahti tulee jatkossa muuttumaan, pitää vähän jo alkaa miettiä miten ne muutamat sadat kuukausittain sijoittaa maksimaalisen tuoton mahdollistamiseksi.

Tavoitteena on maaliskuusta eteenpäin sijoittaa vähintään 15% nettotuloista joka kuukausi. Uskon, että tähän pääsen tänä vuonna, jos mitään suurta ja yllättävää ei tapahdu. Kysymys kuuluikin, mihin rahastoihin panostan, mitkä jää vähemmälle ja pitäisikö johonkin uuteenkin rahastoon alkaa sijoittamaan.

Rahastoja tutkittuani päädyin myymään pois kaksi rahastoa tällä erää, ja pohdinnassa olisi vielä myydä yksi pois. Näin rahastoja on mielestäni järkevä määrä, eli 5-6 kpl, jolloin pienet sijoitusmääräni saavat rahastoja edes jollain tavalla eteenpäin vuositasolla.

Toiseen rahastoista oli sijoittanut ajan myötä 300 euroa ja myin osuuteni hintaan 502,13e. Tuottoa sain tästä hurjat 202,13e! Laitoin kaikki takaisin rahastoihin tietenkin, eli noihin jäljelle jääviin viiteen. Kuudennen kanssa mietin vielä mitä teen.

Toinen taas oli vielä pienempi sijoitusmäärä, eli olin laittanut rahastoon 150e ja myin sen hintaan 176e. Voittoa tuli vaivaiset 26e, mutta parempi sekin kun ei mitään. En ollut tuosta rahastosta kovin innoissani, ja sen huomaa kun en sinne ollut sijoittanut kuin tuon 150e. Myyntirahat sijoitin takaisin rahastoihin.

Nyt salkku näyttää paljon siistimmältä ja itselle on selkeämpää miten lähteä maaliskuusta lähtien sijoittamaan ne 300-500e/kk. Tutustun tässä pikkuhiljaa myös suoriin osakeostoihin, joista lisää sitten kun se on ajankohtaista.

Hirveän kauan muuten menee nordnetissä noissa rahastokaupoissa niin oston kuin myynninkin suhteen, ennen kuin tilanne päivittyy tilille.

-Neiti Nuukailija

sunnuntai 24. tammikuuta 2021

Puskuri 7300€ kasassa!!!

Palkka tipahti 20. pv tilille ja sitten alkoi tapahtumaan.

Budjetoin 20. päivä tulevan palkan aina vasta seuraavalle kuulle, eli esim. tammikuun palkka on käytössä vasta kun kuu vaihtuu helmikuuhun. Siihen asti leikin että sitä rahaa ei ole edes tilillä, ja laitan jokaisen tammikuulta jääneen sentin johonkin osoitteeseen, jotta kuun vaihteessa käyttötilillä on vain ja ainostaan tuo tammikuussa tullut palkka helmikuun budjetin tuloina. 

Tässä kuussa olin kuitenkin malttamaton. Laskin heti palkan saatuani helmikuun budjetin valmiiksi ja tajusin, että saan puskurin tavoitteen 7300€ täyteen jo helmikuun budjetissa! Alkuperäinen tavoite oli vasta kesäkuuhun mennessä jota pytyin jo joulukuussa aikaistamaan maaliskuuhun. Kyllä budjetointi on ihanaa - yksikään sentti ei mene hukkaan vaan tekee juuri niin kuin haluan :) 

Laitoinpa heti rahat liikenteeseen ja tyytyväisenä myhäilin, että täysi hätäpuskuri (Full emergency fund aka baby step 3) on nyt valmis.

Tässä kuvaa puskurin kerryttämisestä:



Mulla ei ole ikinä ollut säästöjä. Minulle tuo summa tuntuu todella isolta, vaikka tiedostan toki, että tämä on vasta alkua näin varallisuuden kasvattamisessa. Lueskelin ensimmäisiä blogitekstejäni vuodelta 2016 ja mietin minkälaisissa fiiliksiä nykyinen tilanteeni herättäisi silloisessa itsessäni. Kuvittelin silloin kokevani jotain maatajärisyttävää maksaessani viimeistä velkaa pois tai saadessani puolen vuoden menoja kattavan puskurin täyteen makaamaan tilillä ilman tarvetta tai halua niihin koskea. Todellisuus on ja oli kuitenkin hieman erilainen. Taloustilanteeni on ollut niin pitkään jo tasaisen paksua ja vakaata, että kumpikaan näistä Dave Ramseyn vauvanaskelien saavuttamisesta ei aiheuttanut muuta kuin tyytyväisyyttä, turvallisuutta ja halua jatkaa taloudenhallinnan tiellä eteenpäin kohti suurempia onnistumisia. Mikä sekin oli ihan mukava kokemus. 

Puskuria pidän Bank Norwegianin säästötilillä, jonne jopa kertyy pientä korkoa (0,75%) vuosittain. Puskuri on tarkoitettu vain hätätapauksissa käytettäväksi. Jos ja kun hätä tulee ja puskurista varoja otetaan käyttöön, pitää se täydentää takaisin normaaliin heti kun hätätilanne on lakannut. Hätätapaukseksi lasken tilanteet, jotka täyttävät kaikki seuraavat asiat:

1) pakollinen

2) kiireellinen (ei voi odottaa säästämistä tai seuraavaa palkkaa)

3) yllättävä

Ajattelin, että voisin tyrkätä tuonne puskuriin jossain vaiheessa 700e, jotta saan sen tasasummaan 8000e. Mutta sillä ei ole kiirus, priorisoin muut tavoitteet, kuten sijoittamisen tällä erää tärkeämmäksi.

Seuraavaksi ylimääräiset varat siirtyvät sijoituksiin, asuntolainan lyhentämiseen ja muihin säästötavoitteisiin. Puskuriin ei toivottavasti tarvitse koskea.

-Neiti Nuukailija

keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Uusi tapa budjetoida

 Olen budjetoinut kaikki menoni syksystä 2016 lähtien aikalailla samalla tavalla excel-taulukon avulla. Olen tottunut nollabudjettiin, eli siihen, että suunnittelen jokaiselle eurolle jonka sinä kuuna tienaan paikan mihin mennä, oli se sitten lasku, ruokakauppa tai säästökohde. Jos ja kun muutoksia tulee, niin niitä pystyy kyllä joustavasti muokkailemaan budjettiin. 

Kuukausittaiset budjettipohjat luon hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta, ja niihin on merkattu kaikki tiedossa olevat menot vuodelta. Ennen kuun vaihdetta tarkistan että seuraavan kuun menot näyttää järkeviltä ja teen viime hetken muutoksia, mutta pääsääntöisesti summat ja kategoriat budjetissa pysyy samana. Tällä samalla kaavalla olen budjetoinut reilu neljä vuotta.

Tänä vuonna kokeilen jotain uutta. Pysyttäydyn nollabudjetissa, koska tiedän mihin tavoitteisiin koitan päästä tänä vuonna, eli kaikille euroille löytyy kyllä tarkoitus. Suurin muutos tuli ajatukseen budjetin menokategorioiden takana ja menojen prosenttiosuuksiin näissä kategorioissa. Sen sijaan, että ajattelen menoja yksittäisten laskujen kautta, kuten aikasemmin olen budjetoinut, seuraankin menoja isompien kategorioiden kautta. 

Tänä vuonna budjettini koostuu näistä pääkategorioista:

- Puskuri/sijoitukset/säästötavoitteet - mikä/mitkä sattuu sen kuun tavoitteet olemaan

- Asuminen (lainaerät ja kaikki asumisen menot, kuten sähkö, vesi, puhelin, netti, jäte, vakuutus jne maksut)

- Ruoka (ruokakauppa, elintarvikkeet, päivittäistavarat ja ravintolamenot)

- Auto (polttoaine, huollot, vakuutukset, verot jne)

- Oma raha (vaatteet, huvi, harrastukset, lahjat, kaikki muu ei-pakollinen)

- Koira (ruoka, rokotukset, hankinnat, hoitokulut)

- Antaminen (hyväntekeväisyys, muu antaminen)


Ja prosenttiosuudet näille on seuraavat:

Puskuri/Sijoitukset/Säästötavoitteet 31-36%

Asuminen 25%

Ruoka 10%

Auto 10%

Oma raha 11%

Koira 3%

Antaminen 5-10%

Tämä tarkoittaa sitä, että kun saan tietää palkkani seuraavalle kuulle, lasken noi ylläolevat prosenttiosuudet ja niillä mennään. Nuo kategoriat toimivat myös sinking fundeina, eli minipuskureina noille kategorioille. Kaikki ylimääräinen joka kuun lopussa jää, menee sen kategorian "vararahastoon" ja sieltä voi tarvittaessa ottaa käyttöön rahoja sellaisena kuukautena kun on tarvis. Jos rahaa alkaa kertymään liikaa vararahastoon siirrän niitä puskuriin tai sijoituksiin fiiliksen mukaan.

Prosenttiosuudet on aika realistiset omiin menoihin. Autoon saattaa mennä enemmän jos sattuu jokin autossa särkymään. Mutta sitä varten on peruspuskuri. Varsinainen budjetti ei hirveästi ulkomuodoltaan muuttunut, sillä kaikki laskut on tietenkin merkitty erikseen selkeyden vuoksi. Nämä prosenttiosuudet heiluu lähinnä taustalla ja eräänlaisena kokeiluna nyt ainakin alkuun. Prosenttiosuuksia haluan vielä hioa ja päästä itselleni parhaaseen kulutus versus sijoitus/säästö suhteeseen. Mielenkiintoista on myös seurata vuoden päästä pääsinkö näihin prosentteihin myös koko vuoden kulutuksessa.

- Neiti Nuukailija

maanantai 11. tammikuuta 2021

Vuoden 2020 tulot ja säästöprosentit

 Tuosta viime vuoden menot postauksesta oli unohtunut tulot. Tässä siis koko vuoden 2020 tulot ja kaupan päälle säästöprosentit. 

2020 tulot:

                                                Lisiä en jaksanut laskea palkkakuiteista.

Säästöprosentin olen laskenut asuntolainan eristä ilman korkoja, puskurin kartuttamisesta sekä sijoituksista. Muiden velkojen maksuja en ole laskenut säästöprosenttiin, vaikka ne omalla tavallaan nettovarallisuutta kasvattavatkin.

Tämän lisäksi minulla kertyy koko ajan "laskutilille" rahaa erilaisia toistuvia menoja varten, kuten: 

- autovero ja -vakuutukset, muut autokulut, kuten huollot

- asumisen menot (verot ja vakuutukset, jätemaksut, vesi jne.)

- joulu ja muut lahjat

- koiran menot

- asuntolainan lyhennyksiin (kasvatin aina pari kuukautta ja maksoin isomman summan kerralla)

Mutta näitä en laske nyt säästöprosenttiin, sillä otan näistä "rahastoista" vuoden mittaan aina sen verran kuin tarvitsen niille määrättyihin menoihin. Tälläkin hetkellä näissä sinking fundeissa on n. 1100e, jotka rullautuivat viime vuodelta suoraan tälle vuodelle.

Ja säästöprosentit:

tammi 21%

helmi 18%

maalis 22%

huhti 44%

touko 17%

kesä 9%

heinä 33%

elo 33%

syys 36%

loka 40%

marras 74%

joulu 58%


Oikein mainio vuosi. Toivottavasti tämän vuoden puolella säästöprosentit ovat pääsääntöisesti yli 40% joka kuukausi.


-Neiti Nuukailija