torstai 15. joulukuuta 2016

6 kk sitten

En ole varma olenko sen tarkemmin kertonut miten innostuin oman talouden hallintaan tai sen kehittämiseen alunperin. Rahattomuus ja palkkapäivästä toiseen nippanappa selviäminen on turhauttanut oikeastaan niin kauan kun olen työelämässä ollut, mutta jostain syytä en ole asialle mitään tehnyt.

Tilanteeseen heräsin vasta tämän vuoden keväällä kun oikeasti jouduin miettimään miten ihmeessä sitä rahaa ei vain ole tilillä vaikka saan sen verran palkkaa että ongelmia näin yksin asuvana ei pitäisi olla.

Toukokuussa otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin huolellisen menojen seurannan. Tämä tarkoitti sitä, että aina kun ostin jotain, sain laskun, tilasin netistä jne. kirjasin sen tietokoneelleni. Kuun päättyessä ynnäsin kaikki kategorioittain yhteen ja katsoin kuukauden menot ja tulot. Päätä pyörittäen ihmettelin miten voin olla joka kuukausi edelleen miinuksella, eli menot olivat suuremmat kuin tulot. Eihän se ole edes mahdollista?

 

          Toukokuun menot ja tulot

Ongelmana oli se, että muutin kulutustottumuksiani vain vähän. "Vähensin" ulkona syömistä ja ruokakaupassa koitin säästää esimerkiksi jättämällä juuston kerran ostamatta. En ennakoinut ollenkaan laskuja joten suuri osa kuluista tuli aina yllätyksenä. Jälkikäteen tarkasteltuna menoille ei voinut enää tehdä mitään ja minä hyvässä uskossa mietin että minun rahani ei vain riitä kaikkeen mitä tarvitsen.

Kuukaudet menivät aina samaa rataa: palkkapäivän jälkeen innostuin ostelemaan kaikkea ja sitten kun rahat alkoivat hupenemaan ja laskut yllättivät, oli viimeiset päivät ennen palkkapäivää kituuttelua. Säästöjä minulla oli n.100 euroa toisella tilillä jotka joudin aina loppukuusta käyttämään ja palkkapäivän jälkeen palauttamaan takaisin. Ajattelin että ei säästöjä vain pysty tässä elämäntilanteessa kerryttämäänkään. Kaiken järjen mukaan miinuskuukausia ei pitäisi pystyä edes olemaan kovin montaa putkeen, mutta sain esimerkiksi kesäkuussa auton myytyä ja elokuussa lomarahat. Niiden avulla elin kesäkuukaudet  ja aina vietiin viimeisiä pennosia kun palkkapäivä häämötti.


          Kesäkuun menot ja tulot

Syyskuu oli minulle eräänlainen kokeilukuukausi. Päätin että en osta mitään turhaa ja koitan olla niin säästeliäs kun vain voin olla. Se kannatti, sillä rahaa meni n. 800€ vähemmän kuin aikaisempina kuukausina. Syyskuussa ei tosin sattunut tulemaan mitään isompia laskuja ja se 800€ oli nopeasti kulutettu ns. edellisten "miinuskuukausien" paikkailuun. Olin ollut veljelleni velkaa jo kaksi vuotta ja syyskuun jälkeen sain vihdoin maksettua lopun velkani pois, sen mitä olin jo useamman kuukauden viivytellyt. Samoin sain maksettua ostamani auton renkaat joihin olin yrittänyt säästää keväästä asti.

Syyskuun sukseesta innostuen aloin etsimään tietoa säästämisestä ja silloin törmäsin amerikkalaiseen  Dave Ramsay-nimiseen talousguruun joka auttaa amerikkalaisia pääsemään eroon veloista. En ollut montaakaan ajatusta antanut veloilleni vaikka ne taka-alla ajatuksissani usein kummittelivatkin. Dave Ramsayn oppeja kuunnellessa tajusin että minun tuloilla voisin hyvinkin elää hyvää elämää ja kerryttää varallisuutta jos talous olisi suunnitelmallista ja velkaa ei olisi.

Lokakuussa tein elämäni ensimmäisen budjetin ja todellinen suunnittelu talouden elvyttämiseksi alkoi. Vaikka tämä projektini on näin alussa, tuntuu että tulevaisuus on minulla nyt hallussa. Velat saan maksettua pois vuodessa jos mitään suurta katastrofia ei tapahdu. Sitten velattomana aloitan kunnon hätävarakassan kartuttamisen, jonka jälkeen ajatus siirtyy asuntosäästämiseen ja sijoittamiseen. Velkojen maksun jälkeen löysennän budjettia sen verran että elämiseen jää enemmän rahaa, koska muutenkin palkasta jää enemmän rahaa millä "mässäillä" kun ei tarvitse maksaa autolainaa taikka muita osamaksuja mistä kertyy rahareikiä.

Velaton olen 25-vuotiaana. Puolen vuoden kulut kattava hätävarakassa on säästössä kun täytän 26 vuotta. Sitten 27-vuotiaana ensiasunnon osto on tapetilla sillä käsirahaa varten on kasassa ainakin 10%. Kolmikymppisenä toivottavasti oma asunto on ostettu ja 3/10 maksettu. Sijoituspuolikin saisi olla hyvällä mallilla siinä vaiheessa.

Näistä asioista en olisi osannut unelmoidakaan puoli vuotta sitten.

-Neiti Nuukailija

4 kommenttia:

  1. Löysin juuri blogisi ja kirjoitat aiheesta, joka itseäkin kiinnostaa.. eli raha :) Tuo budjetin laatiminen ja kirjanpito omista menoista on mainio juttu! Siinä todella huomaa, mihin se raha katoaa. Itse olen nykyään ottanut tavaksi ajatella asioita kuukausi- tai vuositasolla. Esim. näitä perinteisiä, että jos käyn kahvilassa kerran viikossa, niin mitä se maksaa vuodessa jne. Myös ihan kaupassa joskus mietin, että jos ostan tätä leipää paketin viikossa verrattuna johonkin toiseen, niin minkä verran hintaeroa kertyy vuodessa. Arjen pienillä valinnoilla on merkitystä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi onkin hyvä vinkki että ajattelee kulutusta vähän pidemmälläkin aikavälillä kuin kuukauden. Silloin saattaa jäädä esim. herkut kauppaan kun ei niinkään mieti mahtuuko ne kuukauden budjettiin vaan että pääsisinkö näillä rahoilla vuodessa vaikka risteilylle :D

      Mä aloin seuraamaan myös sun blogia, mahtavaa saada uusia blogeja seurattavaksi!

      Poista
  2. Hei, hienot suunnitelmat sulla! Ois tosin kiva nähdä mitä summia nuo käytännössä olisivat. Nopeasti mietittynä voi olla vähän turhan kovat tavoitteet. Jos vuodessa saisit kasaan (25-vuotiaasta 26-vuotiaaksi) puolen vuoden hätäkassan ni se tarkoittaisi että sun pitäis saada 50% tuloista säästöön. en tietä miten kova olet säästämään mutta oisko toi kuitenkin vähän turha kova tavoite? hyvä pitää tavoite toki korkealla mutta ei ihan mahdottomana sentään. tsemiä joka tapauksessa talouden tasapainottamiseen ja säästämiseen / sijoittamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä!

      Mutta siis, pitäisi avata vähän tarkemmin vielä suunnitelmaa, sillä esim tolla puolen vuoden hätävarakassalla en tarkoita puolen vuoden tuloja, vaan sitä rahamäärää millä elän puoli vuotta ns minimimenoilla. Eli ei säästöjä, ravintoloita taikka huvitteluita. Tämän asian eritavalla ymmärtämiseen olen törmännyt aikaisemminkin kun itsellä mietin sitä hätävaraa lähinnä niin että jos työt loppuisi niin pärjään sillä summalla sen puoli vuotta tarvittaessa. Ei niinkään niin, että elintaso pysyisi samana kuin aikaisemmin ja rahaa jäisi vielä säästöön.

      Mutta joo, parempihan se olisi että olisi ne puolen vuoden tulot säästössä ja siihen varmaan sitten kun sijoittaminen alkaa päädynkin... nyt vaan ensituntuman unelmana on tuollainen ajatus. :)

      Poista