Baby Step 3

Aikanaan kerroin blogissakin seuraavani Amerikkalaisen talousgurun Dave Ramseyn 7 babysteps- ohjelmaa. Olen ollut matkan aikana "Dave-ish" eli hänen oppejaan suurin piirtein noudattava. Ramsey tosin itse sanoisi, että olen siis mennyt omia askeliani ja luullut että tiedän paremmin mikä toimii ja mikä ei :D

Joka tapauksessa, askeleet on seuraavanlaiset:

1. Kerrytä 1000 euron minipuskuri hätätilanteita varten

2. Maksa kaikki velat pienimmästä suurimpaan gazellin intensiivisyydellä. Asuntovelka saa jäädä tässä vaiheessa.

3. Kerrytä 3-6 kuukauden menot kattava täysi Hätävara puskuri.

4. Sijoita 15% tuloista eläkettä varten

5. Säästä lasten korkeakouluopintoja varten rahat

6. Maksa asuntolaina etuajassa (mutta viimeistään 15 vuodessa)

7. Ole rikas, anna, lahjoita, jatka sijoittamista ja elä mukavasti

Askeleet tulee tehdä yksi kerrallaan järjestyksessä, kunnes olet saavuttanut askeleen 3 kokonaan. Tämän jälkeen askeleet 4,5 ja 6 tehdään yhtä aikaa kunnes ne ovat hoidossa ja pääsee askeleelle 7.

Sain kaikki "kulutusvelat" eli muut kuin asuntolainan maksettua syyskuussa 2020. Olen edelleen "Dave-ish" eli menen omia polkujani kunnes totean ne toimimattomiksi. Tällä hetkellä olen askelleella 3 ja tavoitteeni sen suhteen on saada kuuden kuukauden menot kattava puskuri säästöön. Tähän puskuriin en koske ellei kyseessä ole hätätilanne tai mikään muu vaihtoehto ei ole mahdollinen.

Laskin, että 6 kkden menot kohdallani tarkoittaa 7300e puskuria. Minulta uupuu 1920 euroa jotta tämä olisi kasassa. Puskurin olen pistänyt Norwegianin säästötilille, jossa se kasvaa pienen pientä korkoa ja on ns. ulottumattomissa ja unohduksissa, sillä en sitä käyttötililläni näe. Tässä vaiheessa talouden matkaani en ole huolissani siitä, että käyttäisin rahat hölmösti tai sellaiseen mihin se ei ole tarkoitettu.

Tavoitteena on saada täysi puskuri kasaan kesäkuuhun 2021 mennessä. Toivottavasti jo aikaisemmin. Ainoastaan puskurin tyhmältä kuulostava summa häiritsee. 7300 on mielessäni jotenkin keskeneräinen. en kuitenkaan halua laittaa puskuriin seisomaan liiallisesti rahaa, sillä ennemmin laitan kaiken ylimääräisen sen jälkeen sijoituksiin, jossa se kasvaa korkoa. Tuo summa on kuitenkin sen verran iso ja yläkanttiin laskettu, että jos minulle tulisi oikeasti hätä ja tulot loppuisivat, eläisin sillä varmasti sen puoli vuotta ja enemmänkin.

Kun puskuri on kassassa, alan tosissani sijoittamaan. Jos haluan ikinä taloudellisesti riippumattomaan tilanteeseen, on sijoittaminen aloitettava tosissaan asap. Sijoitussuunnitelmani on osta ja pidä, eli sen vuoksi koen ison puskurin tärkeäksi, että en koskaan joudu tilanteeseen että joutuisin myymään sijoituksiani hädän iskiessä.

Koitan ilmoittaa blogissa kun täysi emergency fund on kasassa ja pääsen sijoittamiseen kiinni.

- Neiti Nuukailija

6 kk sitten

En ole varma olenko sen tarkemmin kertonut miten innostuin oman talouden hallintaan tai sen kehittämiseen alunperin. Rahattomuus ja palkkapäivästä toiseen nippanappa selviäminen on turhauttanut oikeastaan niin kauan kun olen työelämässä ollut, mutta jostain syytä en ole asialle mitään tehnyt.

Tilanteeseen heräsin vasta tämän vuoden keväällä kun oikeasti jouduin miettimään miten ihmeessä sitä rahaa ei vain ole tilillä vaikka saan sen verran palkkaa että ongelmia näin yksin asuvana ei pitäisi olla.

Toukokuussa otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin huolellisen menojen seurannan. Tämä tarkoitti sitä, että aina kun ostin jotain, sain laskun, tilasin netistä jne. kirjasin sen tietokoneelleni. Kuun päättyessä ynnäsin kaikki kategorioittain yhteen ja katsoin kuukauden menot ja tulot. Päätä pyörittäen ihmettelin miten voin olla joka kuukausi edelleen miinuksella, eli menot olivat suuremmat kuin tulot. Eihän se ole edes mahdollista?

 

          Toukokuun menot ja tulot

Ongelmana oli se, että muutin kulutustottumuksiani vain vähän. "Vähensin" ulkona syömistä ja ruokakaupassa koitin säästää esimerkiksi jättämällä juuston kerran ostamatta. En ennakoinut ollenkaan laskuja joten suuri osa kuluista tuli aina yllätyksenä. Jälkikäteen tarkasteltuna menoille ei voinut enää tehdä mitään ja minä hyvässä uskossa mietin että minun rahani ei vain riitä kaikkeen mitä tarvitsen.

Kuukaudet menivät aina samaa rataa: palkkapäivän jälkeen innostuin ostelemaan kaikkea ja sitten kun rahat alkoivat hupenemaan ja laskut yllättivät, oli viimeiset päivät ennen palkkapäivää kituuttelua. Säästöjä minulla oli n.100 euroa toisella tilillä jotka joudin aina loppukuusta käyttämään ja palkkapäivän jälkeen palauttamaan takaisin. Ajattelin että ei säästöjä vain pysty tässä elämäntilanteessa kerryttämäänkään. Kaiken järjen mukaan miinuskuukausia ei pitäisi pystyä edes olemaan kovin montaa putkeen, mutta sain esimerkiksi kesäkuussa auton myytyä ja elokuussa lomarahat. Niiden avulla elin kesäkuukaudet  ja aina vietiin viimeisiä pennosia kun palkkapäivä häämötti.

          Kesäkuun menot ja tulot

Syyskuu oli minulle eräänlainen kokeilukuukausi. Päätin että en osta mitään turhaa ja koitan olla niin säästeliäs kun vain voin olla. Se kannatti, sillä rahaa meni n. 800€ vähemmän kuin aikaisempina kuukausina. Syyskuussa ei tosin sattunut tulemaan mitään isompia laskuja ja se 800€ oli nopeasti kulutettu ns. edellisten "miinuskuukausien" paikkailuun. Olin ollut veljelleni velkaa jo kaksi vuotta ja syyskuun jälkeen sain vihdoin maksettua lopun velkani pois, sen mitä olin jo useamman kuukauden viivytellyt. Samoin sain maksettua ostamani auton renkaat joihin olin yrittänyt säästää keväästä asti.

Syyskuun sukseesta innostuen aloin etsimään tietoa säästämisestä ja silloin törmäsin amerikkalaiseen  Dave Ramsay-nimiseen talousguruun joka auttaa amerikkalaisia pääsemään eroon veloista. En ollut montaakaan ajatusta antanut veloilleni vaikka ne taka-alla ajatuksissani usein kummittelivatkin. Dave Ramsayn oppeja kuunnellessa tajusin että minun tuloilla voisin hyvinkin elää hyvää elämää ja kerryttää varallisuutta jos talous olisi suunnitelmallista ja velkaa ei olisi.

Lokakuussa tein elämäni ensimmäisen budjetin ja todellinen suunnittelu talouden elvyttämiseksi alkoi. Vaikka tämä projektini on näin alussa, tuntuu että tulevaisuus on minulla nyt hallussa. Velat saan maksettua pois vuodessa jos mitään suurta katastrofia ei tapahdu. Sitten velattomana aloitan kunnon hätävarakassan kartuttamisen, jonka jälkeen ajatus siirtyy asuntosäästämiseen ja sijoittamiseen. Velkojen maksun jälkeen löysennän budjettia sen verran että elämiseen jää enemmän rahaa, koska muutenkin palkasta jää enemmän rahaa millä "mässäillä" kun ei tarvitse maksaa autolainaa taikka muita osamaksuja mistä kertyy rahareikiä.

Velaton olen 25-vuotiaana. Puolen vuoden kulut kattava hätävarakassa on säästössä kun täytän 26 vuotta. Sitten 27-vuotiaana ensiasunnon osto on tapetilla sillä käsirahaa varten on kasassa ainakin 10%. Kolmikymppisenä toivottavasti oma asunto on ostettu ja 3/10 maksettu. Sijoituspuolikin saisi olla hyvällä mallilla siinä vaiheessa.

Näistä asioista en olisi osannut unelmoidakaan puoli vuotta sitten.

-Neiti Nuukailija

Velkapäivitys

Tässä on nyt tapahtunut niin paljon muutoksia elämässä ja budjetissa että on hyvä tehdä pientä päivitystä tämän hetken velkatilanteesta sekä maksusuunnitelmasta.

Velat 26.10.2016:

1. Puhelin osamaksulla, jäljellä 183,3€

2. Tietokone osamaksulla, jäljellä 1132,32€

3. Auto, jäljellä 3747€

4. Opintolaina, jäljellä 2921,14€

Velkoja yhteensä  7981,76

Velat nyt 5.12.2016:

1. Puhelin, maksettu 11/2016

2. Auto, jäljellä 3 636,04€

3. Tietokone, jäljellä 1061,55€

4. Opintolaina, jäljellä 2846,14€

Velkoja yhteensä 7543,73€

Reilussa kuukaudessa velat ovat vähentyneet 438,03 €. Jes!

Maksusuunnitelmakin muuttui sen verran että maksan seuraavaksi auton pois niin nopeasti kuin mahdollista, ennen kuin maksan tietokoneen, jolle ei kerry korkoja ollenkaan, taikka opintolainaa jonka korko on hyvin vähäinen.

Minulla on autorahoitus santanderilta, joka tarkoittaa sitä että maksan joka kuukausi 12 € käsittelykuluja sekä korkoa melkein toisen samanmoisen summan. Eli 135,49€ jonka joka kuukausi maksan, vain n.110 € lähtee varsinaisesta lainasta. Korkojen osuus toki pienenee kun saan lainasummaa maksettua, mutta laskeskelin silti että kaikista kannattavinta on saada auto omistukseen ja lopettaa korkojen ja palvelumaksujen maksaminen. Toisekseen Santander vaatii täyskaskon, eli maksan siitäkin ylimääräistä niin kauan kuin auto on santanderin omistuksessa. Se että maksan auton nopealla tahdilla säästää minulta melkein 900€ kokonaisuudessaan. Hippasen alle 900€ nimittäin kertyy koroista ja palvelumaksuista jos maksaisin auton maksusuunnitelman mukaisesti. Äkkiä siis vain pois tuollaiset ja nauttimaan 100% omasta autosta.

Tietokoneen ja opintolainan makselen sitten viimeisenä. Niistä ei paljoa jäljellä ensi vuoden loppupuolella olekaan kun niitä joka kuukausi tasaisesti hakkaan pois erinä.

Koska hätävarakassani on jo täytetty, alkaa heti joulukuussa auton intensiivimaksaminen. Tein Santenderin sivuilla maksusuunnitelmaan ison erän maksamisen tammikuulle. En vain tajunnut että tästä maksusta menee 70€ palvelumaksu kun tehdään alkuperäisestä maksusuunnitelmasta poikkeava maksu. Hups. Nyt ainakin tiedän että kannattaa loppusumma kerätä kokoon ja sitten tilata loppulasku ja maksaa kerralla pois. Maksan tammikuussa 500€ erän ja se menee "kokonaan" pääomasta, elikkä en maksa vain tulevia eriä pois niin kuin tapahtuisi jos maksaisin ilman ilmoitusta suuremman summan kerralla.

Wish me luck!

-Neiti Nuukailija

Tsa-Tsing!

Juuri kun kerkisin valitella että mun täytyy nyt viimeinenkin penni kiristää jotta saan takuuvuokran kasaan helmikuuhun mennessä tapahtuikin työn vaihtuminen ja loppupalkka. Eli lomakorvaus. Eli onnellinen Nuukailija!

Olin tuhma ja pidin reilu pari viikkoa lomaa töiden välissä eli sain nyt lokakuulta reilu puolikkaan kuun palkan ja marraskuun palkkakin on vajaasta kuukaudesta. Eli palkkatuloja olisi voinut tulla enemmänkin, mutta mä niin tarvitsin pienen tauon nyt kun työn vaihtamisen takia menetin täydet kesälomat ensi kesältä.

Sen sijaan sainkin marraskuussa lokakuun palkan lisäksi lomakorvaukset, joista tuli aikas mukavasti ekstratuloja tälle kuulle. Sitten mulle selvisi että saan marraskuun palkan jo marraskuun puolella, vaikka luulin alun perin että se menee joulukuun puolelle. Ennakkoajatukseni oli siis se, että saan lokakuun vajaan palkan marraskuussa jolla pitäisi pärjätä joulukuun palkkapäivään asti joka sekin olisi vajaasta kuukaudesta. Mutta onnekseni marraskuulle tuloja tulikin melkein 5000€!

Tämä tarkoittaa sitä että hätävarakassa on täynnä ja voi hyvin! Takuuvuokra on melkein kasassa myös ja mun ei tarvitse tavallista enempää nuukailla sen takia. Nyt vaan pitää pitää näpit irti noista rahoista!

Saatoinpa myös maksella pois myös ton mun osamaksuällötyksen aka puhelimen ihan vaan koska... Hups.


Onneksi olen päässyt jo nuukailun makuun joten tässä kuussa on budjetin lukemat muutenkin kivaa luettavaa. Mutta niistä enemmän kuun lopussa.

-Neiti Nuukailija

Muutoksia suunnitelmaan

Hei vaan

Nyt kävi niin että mun hieno suunnitelma velkojen maksuun lykkäytyy hieman - sanoisin että pari kolme kuukautta. Tilanne on se, että kun minä tässä lähiaikoina muutan on tarkoitus nyt alkuun mennä väliaikaismajoitukseen muutamaksi kuukaudeksi ennen kuin lähden pysyvämpää vuokra-asuntoa etsimään yhdessä kaverin kanssa.

Kun muutan uuteen asuntoon, on edessä vuokravakuuden maksaminen, ja niissä asunnoissa mitä me ollaan katsottu, on vuokravakuus noin 1400€. Nykyisestä asunnosta en saa maksamaani vuokravakuutta (450€) takaisin, sillä se pidätetään sopimussakkona (auts) koska en ollut tässä asunnossa sovittua 12 kk. Vähän se kirpaisee, mutta laskin että näin se on kuitenkin järkevin tehdä.

Mutta tämä tarkoittaa siis sitä että minun pitää saada kasaan hätävarakassa 800€ ja sen lisäksi vuokravakuuden ja kuukauden vuokran oma osuus, eli noin 1100€. Helmikuussa olisi luultavasti muutto eli sinne mennessä pitäisi hätävarakassassa olla 1500, jotta vakuuden ottamisen jälkeen hätävarabufferia vielä löytyisi. Helmikuun vuokra menee normaalisti sen kuun palkasta.

Tämä tarkoittaa sitä että nyt muutama kuukausi pitää kärvistellä jotta vuokravakuus ei vie mun taloutta täysin raiteiltaan. Nolottaa myöntää, mutta pari vuotta sitten kun olin tässä tilanteessa, ja jouduin maksamaan yksin vuokravakuuden 1000€, jouduin pyytämään tuon summan veljeltä lainaa. Toisen 1000€ lainasin sitten edellistä autoa varten ja nyt viime kuussa sain vihdoin veljeni lainat maksettua loppuun. En enää ikinä tahdo lainata veljeltäni, vaikka hänellä onkin varaa lainata ilman korkoja ja hyvinkin joustavalla takaisinmaksulla (eli veli ei edes tiedä paljon on maksettu ja milloin, luottaa tässä minuun).

Vuokravakuus on asia jonka ei pitäisi tulla yllätyksenä varsinkin jos on muuttanut niin paljon kuin minä olen viimeisen viiden vuoden aikana. Nyt onneksi heräsin tähän näin muutamaa kuukautta ennen, vaikka hieman kiire tässä ehkä tuleekin.

Ihmiseksi, jolla ei ole koskaan aiemmin ollut minkäänlaista summaa säästössä, taikka edes 100 euroa ennen palkkaapäivää tilillä, minua kauhistuttaa yllättävän paljon ajatus että tuota pientä kerryttämääni pesämunaa ei yhtäkkiä olisikaan ja olisin ns. tyhjän päällä.

Lyhyessä ajassa sitä ajatuksenkulku muuttuu...

-Neiti Nuukailija