Muistatteko kun ehdin hehkuttaa kesäkuussa tekemääni autohankintaa?
Tässä postauksessa hehkutus on kaukana.
Ostamani auto onkin ollut varsinainen murheenkryyni. Kesän lopuilla auto alkoi moottoritiellä (eli yli 100 km vauhdissa) väläyttämään hehkutusvaloa ja laittoi varajärjestelmän päälle, eli autosta katosi tehot kesken ajon. Vika lähti aina kun auton sammutti ja käynnisti uudelleen, mutta olihan tuo nyt todella ärsyttävä vika. Huoltoon viedessäni tuli diagnoosi EGR-venttiilin vaihdosta. Autojumalat olivat puolellani tässä asiassa, sillä huolto meni kokonaisuudessaan, eli 1300e arvosta maahantuojan maksettavaksi.
Auto oli yhteensä kaksi viikkoa huollossa, jonka aikana käytössäni oli kaverini honda joka söi bensaa sellaista tahtia etten olisi uskonut jos en olisi omin silmin nähnyt. Onneksi oli kuitenkin auto käytössä, mutta polttoainebudjetti räjähti käsiin lokakuussa.
Hain oman autoni huollosta ja viikon päästä siitä auto ei käynnisty kun olen lähdössä omasta pihasta liikenteeseen. Lopulta joudumme hinaamaan auton huoltoon, jossa sitä seuraavana päivänä katsottiin. Auto käynnistyi huoltomiehillä normaalisti eikä kertonut mitään vikaa missään. Hauskaa...
Auto toimi "moitteetta" viikon kaksi ja sen jälkeen auto teki saman tempun kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla sain auton käynnistettyä ihmeen kautta. Toisella kerralla auto jätti työpaikan pihalle ja siinä se seisoi pari päivää kunnes se hinattiin huoltoon.
Huollosta tuli diagnoosiksi polttoainetankin siirtopumppu mykkänä. Auton vaivaa etsittiin 5 h joten se kimpaisi huollon hinnan pilviin. No, raha on vain rahaa. Nyt pitäisi olla auton kunnossa ja minun pankkitilin n. 1000euroa kevyempi. Sinne tuli ja meni veronpalautukset. Eipähän tarvitse miettiä lähdenkö jouluvapailla reissuun vain en... Totta kai lähden jos tilaisuus tulee ! :D
Olen aivan täynnä autohuolia. En halua ainakaan kolmeen vuoteen pistää nenääni autohuoltoon muuta kuin perushuoltojen parissa. Onneksi talouteni kestää tälläisetkin takaiskut nykyään. Näitä ei kyllä vielä saisi tulla kovin montaa peräkkäin, mutta yhden tai jopa kaksikin isompaa hätätilannetta pystyn hadlaamaan ilman suurempia ahdistuksia. Nytkin olen ollut yllättävän rauhallinen sillä olen saanut lainaan auton aina siksi aikaa kun omani on ollut huollossa. Rahanmeno harmittaa kyllä mutta ei niin paljoa kuin olisi voinut kuvitella.
Parempia kilometrejä päin!
-Neiti Nuukailija
Näytetään tekstit, joissa on tunniste huolto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste huolto. Näytä kaikki tekstit
perjantai 14. joulukuuta 2018
keskiviikko 21. maaliskuuta 2018
Menoja ei voi estää... paitsi silloin kun voisi
Olen näin puolitoista vuotta tarkkaa budjettia pitäneenä päässyt siihen pisteeseen, että ns yllättäviä laskuja ei oikeastaan enää tule. Tiedän mitä laskuja tulee minäkin kuukautena n. kymmenen euron tarkkuudella. Monet laskut tiedän sentilleen jo kuukausia etukäteen ja monien eräpäivätkin ovat jo tiedossa.
Silti elämä pääsee yllättämään ja menoja nousee suunniteltujen lisäksi.
Alkuvuoden aikana autoni on kiukutellut huolella. Katsastusreissusta helmkuussa tuli 290 euron keikka huoltoineen ja kalliine varaosineen. Onneksi olen ulkoistanut nuo autohommat isälleni joka ei ota työstä rahaa, vaan maksan vain osat. Mutta kyllä tuollainen ~300 e on aikava tuntuva summa. Luojan kiitos puskurirahaston!
Huollosta ei ollut kulunut kuukauttakaan kun töistä ajaessani akku-valo alkoi palamaan punaisena kojetaulussa. Eipä auttanut muu kuin isän huomaan taas auto ja kulunut varaosa (akun laturiosa?) vaihtoon. Siihen meni 225 e heippahei vaan. Onneksi on tosiaan se puskuri...
No, eipä aikaakaan kun puhelimeni kuoli. Sain kaveriltani hätäpuhelimen lainaan mutta meidän kemiat eivät kohdanneet ja marssin puhelinkauppaan. Ja nyt tulee se tunnustus. Ostin vihdoin himoitsemani i-puhelimen. Kuten arvata saattaa, se ei ollut mikään satasen luuri. se saattoi maksaa hippasen päälle 500 euroa.
Olen unelmoinut kyseisestä puhelimesta jo pitkään ja nyt sain selitettyä hankinnan näinkin heppoisin syin:
1. tarvitsin puhelimen
2. myin applen tietokoneeni ja olen kärsinyt siitä lähtien vieroitusoireista
3. minulla oli tarvittava raha puhelimeen
4. "koska mä haluun??!"
Jep. Julkinen tunnustus on nyt tehty, odotan teidän tuomiota. Tiedän että mun pitäisi perjaatteessa katua ostosta, mutta olen kyllä niin tyytyväinen puhelimeen että nyt ainakaan en pode morkkista. Ja hei, velkaa ei tullut ja puskurissa on autohuoltojenkin jälkeen vielä 700e.
-Neiti Nuukailija
Alkuvuoden aikana autoni on kiukutellut huolella. Katsastusreissusta helmkuussa tuli 290 euron keikka huoltoineen ja kalliine varaosineen. Onneksi olen ulkoistanut nuo autohommat isälleni joka ei ota työstä rahaa, vaan maksan vain osat. Mutta kyllä tuollainen ~300 e on aikava tuntuva summa. Luojan kiitos puskurirahaston!
Huollosta ei ollut kulunut kuukauttakaan kun töistä ajaessani akku-valo alkoi palamaan punaisena kojetaulussa. Eipä auttanut muu kuin isän huomaan taas auto ja kulunut varaosa (akun laturiosa?) vaihtoon. Siihen meni 225 e heippahei vaan. Onneksi on tosiaan se puskuri...
No, eipä aikaakaan kun puhelimeni kuoli. Sain kaveriltani hätäpuhelimen lainaan mutta meidän kemiat eivät kohdanneet ja marssin puhelinkauppaan. Ja nyt tulee se tunnustus. Ostin vihdoin himoitsemani i-puhelimen. Kuten arvata saattaa, se ei ollut mikään satasen luuri. se saattoi maksaa hippasen päälle 500 euroa.
Olen unelmoinut kyseisestä puhelimesta jo pitkään ja nyt sain selitettyä hankinnan näinkin heppoisin syin:
1. tarvitsin puhelimen
2. myin applen tietokoneeni ja olen kärsinyt siitä lähtien vieroitusoireista
3. minulla oli tarvittava raha puhelimeen
4. "koska mä haluun??!"
Jep. Julkinen tunnustus on nyt tehty, odotan teidän tuomiota. Tiedän että mun pitäisi perjaatteessa katua ostosta, mutta olen kyllä niin tyytyväinen puhelimeen että nyt ainakaan en pode morkkista. Ja hei, velkaa ei tullut ja puskurissa on autohuoltojenkin jälkeen vielä 700e.
-Neiti Nuukailija
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)